Varaa aika
Ei yhtään osumaa.
Kirjoittaja: Sami Liikanen, Lyhytterapeutti, Pari- ja Perheterapeutti [Varaa aika Samille hänen kalenteristaan]
Suhtaudumme omiin epämiellyttäviltä tuntuviin tunteisiin usein hyvin kielteisesti. Yleisesti epämiellyttävinä tunteina koetaan esimerkiksi ahdistus, häpeä, pelko, suru, mustasukkaisuus ja pettymys. Kerromme itsellemme keskellä tunnekuohua, ettei näin saisi tuntea. Voimme ajatella, että tuntemalla näin olen heikko tai, että tunne voi johtaa johonkin pahaan. Tai jos emme tietoisesti näin itsellemme hoe, saatamme kuitenkin painaa tunteen kehollisesti huomaamattammekin taka-alalle.
Väistelemme vaikeita tunteita ja toisinaan kerta kaikkiaan pakotamme tunteen pois mielestämme. Vaikeiden tunteiden hyväksyminen tilanteiden ollessa päällä voi tuntua liki mahdottomalta, sillä kaikki elävä väistää kipua ja fyysisessä maailmassa kivuliaiden asioiden väistäminen on viisasta ja jopa automaattista. Mielessä meidän on kuitenkin mahdotonta paeta tai väistää tunnetta tai kivuliasta ajatusta, koska ne ovat jo siellä ja vaikka hetkellisesti saisimmekin huomiomme käännettyä muualle ajatuksilla ja tunteilla on tapana palata uudelleen ja uudelleen. Pitkällä aikavälillä ja kivun ollessa voimakkaampaa väistäminen ei aina enää toimikaan, vaan alkaa tuottaa meille lisäkärsimystä.
Useiden tutkimusten mukaan ihmiset, jotka välttelevät ja peittävät epämiellyttäväksi kokemiaan tunteita, kokevat suurempaa stressiä kuin ne, jotka hyväksyvät vaikeatkin tunteensa ja suhtautuvat niihin myötätuntoisesti. Epämiellyttävien tunteiden väistely jättää meidät sisäisesti yksin ja lisää pahaa oloa pitkässä juoksussa, vaikka väistelyn tarkoitus on juuri päinvastainen. Epämiellyttäväksi kokemiemme tunteiden salliminen siis kannattaa.
Myös miellyttävät tunteet voivat aiheuttaa ihmisissä samanlaista halua väistää, kuin epämiellyttävät tunteet. Pitkään jatkuneiden kuormittavien tilanteiden jälkeen voi olla vaikeutta rentoutua ja pysähtyä, sillä rentoutuessa mielen suojat voivat hieman laskea ja reaktio tähän voi olla esimerkiksi ahdistus.
Kehotus sallimaan jokin tunne on hyvää tarkoittava, mutta meidän on mahdotonta sallia ja hyväksyä tunnetta. Tunne on abstraktio. Voimme oppia hyväksymään tunteisiin liittyvät epämiellyttävät tunteet kehossa ja satuttavat ajatukset mielessä.
On myös hyvä muistaa, että tunteet ja ajatukset eivät voi satuttaa meitä fyysisesti. Tapamme vältellä epämiellyttäviksi kokemiamme tunteita ja ajatuksia sen sijaan voivat, varsinkin pitkällä aikavälillä tuottaa meille monenlaisia fyysisiä vammoja ja lisää henkistä kärsimystä. Sinällään mikään keino säädellä omaa oloaan ei omasta mielestäni ole huono tai hyvä, mutta siinä miten me näihin tunnesäätelyn keinoihin päädymme voi olla hiottavaa. Valitseeko tunne minun puolestani esimerkiksi aina juoksemisen tai lasin kaksi viiniä vai minä itse?
Miten sallivampaa suhtautumista omiin tunteisiin ja ajatuksiin voi harjoitella?
Voit itse valita tämän harjoitteen ajankohdan ja keston. Voit myös pyrkiä asennoitumaan harjoitukseen, niin että muistutat itseäsi halusta kokea kokemuksesi suoraan ja sellaisena kuin se ilmenee. Kannattaa siis aloittaa harjoittelu itselleen sopivalla kestolla esimerkkinä minuutti.
Harjoittelun voi aloittaa yksinkertaisesti istuutumalla alas ja hetkeksi suuntaamaan huomion valokeilan siihen mitä koet juuri nyt. Mitä ajatuksia mielesi tuottaa, millaisella vauhdilla ajatukset tuleva, ovatko ne äänekkäitä vai hiljaisia. Millaisia kehon tuntemuksia on läsnä juuri nyt. Minkälaisia tunteita/mielentiloja on läsnä. Ja antamalla näiden vain olla, ilman tarvetta muuttaa tai säätää mitään.
Mitä tahansa koetkin sillä hetkellä voit koittaa antaa sen olla juuri sellaisena, kuin se on. Voi muistuttaa itseään, että se mitä koen, on inhimillistä. On aivan ok kokea näin. Voit esimerkiksi ahdistuksen tuntuessa painona tai puristuksena rintakehän kohdalla tuoda toisen kätesi siihen kohtaan missä tätä tunnetta koet ja alkaa hengittää kohti kämmentä. Ikään kuin kokemuksesi lävitse. Voit myös kuvitella, että sisään hengityksen aikana teet tälle tunteelle enemmän tilaa ja uloshengityksen myötä pehmenet sille. On aivan ok avautua ja pehmentyä tälle ikävälle kokemukselle, sillä se on jo tässä ja läsnä.
Voit tehdä tätä harjoitusta aluksi niin lyhyen ajan, kuin se tuntuu sinusta hyvältä. Lopuksi voit kiittää itseäsi, että olet tehnyt harjoitteen ja näin edesauttanut omaa hyvinvointiasi, sekä ottanut ensimmäisen askeleen hyväksyvämpään ja sallivampaan suhtautumiseen itseäsi ja kokemuksiasi kohtaan.
Kirjoittaja: Sami Liikanen, Lyhytterapeutti, Pari- ja Perheterapeutti [Varaa aika Samille hänen kalenteristaan]
"Minulle on terapeuttina tärkeintä ovat myötätuntoinen kohtaaminen, avoimuus ja lempeys. Dialogisuudessa ei niinkään ole kysymys menetelmistä, vaan avoimen, hyväksyvän tilan luomisesta, missä asiakkaat voivat kokea tulevansa kuulluksi, nähdyksi ja ymmärretyksi. Sinulla on oman elämäsi ja elämäntilanteesi vahva asiantuntijuus, jota minä ammattilaisena voin auttaa sinua uudelleen löytämään ja nostamaan näkyviin. Käytän työssäni myös ratkaisu- sekä myötätuntokeskeisiä menetelmiä joustavasti asiakkaan tarpeen mukaisesti."
Mielipalvelut toimii Helsingissä, Tampereella, Turussa, Vantaalla sekä etäyhteyksin ympäri Suomen. Klikkaa alta:
Kurssin seitsemässä osassa käymme läpi sitä miten ja miksi masennus syntyy, miten se meissä ja meihin vaikuttaa, sekä, toki ennen kaikkea, miten voimme ennaltaehkäistä ja helpottaa masentunutta mieltä.
