Mielipalvelut
Varaa aika
Varaa aika
Varaa aika

Ahdistus

Ahdistus on moninainen tila ja kokemus. Se on osa normaalia ihmisen elämää, mutta siitä voi tulla myös niin vahva ja vallitseva kokemus, että sen kanssa eläminen käy hyvin vaikeaksi. Seuraavassa käydään lyhyesti läpi näitä erilaisia näkökulmia ja vaikuttavia tekijöitä sekä sitä, millä eri taivoilla ahdistukseen voidaan vaikuttaa.

Ahdistuksen kehollinen kokemus

Kehollisesti ahdistusta kuvataan levottomuutena, hermostuneisuutena, tuskaisuutena, jatkuvana pelästyksen kokemuksena. Hengitys on ahdistuksessa usein melko pinnallista, sydämen syke voi nousta, kurkussa ja rintakehällä tuntua eriasteista puristuksen tai kiristyksen tunnetta. Vatsassa ahdistus tuntuu levottomuutena, puristuksena, solmussa olon kokemuksena, vatsan ”ylösalaisin” kääntymisenä ja myös etovana olona, joskus jopa niin pitkälle, että täytyy oksentaa.

Ahdistuksen tunnekokemus

Ahdistus herää usein silloin, kun jokin luonnollinen sisäinen virittyminen, sen tiedostaminen sekä ilmaiseminen tavalla tai toisella estyy. Henkilö on jostakin syystä oppinut säätelemään liiaksi omaa kokemustansa – kehollista ja tunnetta – ikään kuin pidättämällä sitä, mikä kääntyy siten herkästi epämääräiseksi ahdistukseksi.

Hyvin tyypillistä on, että vaikkapa lapsuudessa on saanut huomata ja kuulla, että jonkin tunteen ilmaisu ei ole sallittua tai jopa että tunne itsessään ei ole sallittu. Silloin lapsi sopeutuu näihin ”sääntöihin” ja alkaa säädellä omaa ilmaisuaan ja jopa kokemustaan. Kun kuitenkin kaikki tunteet ovat ihmiselle luonnollisia, eivät nämä tunteet tosiasiassa häviä mihinkään, vaan alkavat tuottaa ns. signaaliahdistusta eli ahdistus tulee merkiksi siitä, että jotakin väärää on tapahtumassa. Tämä kaikki on usein kuitenkin sen verran epämääräisesti tiedostettua, että kokemuksena on vain ahdistus ja sen kanssa yritetään jotenkin pärjätä.

Tunteena ahdistus on pelon kaltainen. Se koetaan luottamuksen ja turvallisuuden puutteena. Vastakohtana ahdistukselle tunteissa on siten turvallisuuden kokemus, minkä vahvistaminen on ahdistuksen hoidossa tärkeää.

Haluaisitko keskustella ahdistuksesta asiantuntijan kanssa? Varaa aika tapaamiselle nopeasti ja helposti meidän ajanvarauskalenteristamme.

Haluaisitko mitata ahdistuneisuuttasi testillä? Tästä voit tehdä Beckin (BAI) ahdistustestin.

Ajattelu

Ahdistuksen kokemukseen liittyvät yleensä ajattelun tavat, jotka taas herkästi ruokkivat ahdistuneisuutta lisää. Murehtiminen, huolestuneisuus ja ylipäätään ajattelulla tästä hetkestä irtautuminen esim. tulevaisuuden riskien miettimiseen ovat tyypillisiä ahdistuksen osatekijöitä ajattelun tasolla.

Evoluutionäkökulmasta katsottuna riskien kartoittelu on ollut yksi elinehtomme, jotta olemme voineet välttää elämää uhkaavat riskit sekä valmistautua niihin. Tämän ajatellaan olevan yksi syy siihen, että ajattelumme herkästi painottuu negatiiviseen, mikä korostuu erityisesti stressaavissa tilanteissa tai ajanjaksoissa. Negatiivisten ajatusten pyörittely saattaa tulla tavaksi ja silloin siitä tulee ahdistusherkkyyttä ruokkiva tekijä.

Ahdistus - oireet ja hoito - Maisemakuva - Mielipalvelut

Uhan kokemus

Ahdistuksessa siis ajattelu suuntautuu usein tuleviin uhkiin eli fokus on jossakin muussa kuin tämän hetken tilanteessa. Tai fokus voi olla oman kehon tarkkailussa liiallisella ja negatiivisella tavalla. Itsetarkkailu voi muodostua ihmisellä niin isoksi osaksi olemisen tapaa, että lähes mikä tahansa kokemus alkaa tuntua uhkaavalta eli siten tuntua ahdistavalta. Käytännössä siis tarkkaavaisuuden suuntaamisen tapa voi olla lähtökohtaisesti ikävyyksiä ennakoiva ja siten ahdistuksen lähde. Tässä tärkeänä muutosta vaikuttavana tekijänä on opetella uudenlaista tapaa tarkastella itseään, ympäristöään ja tulevaisuutta.

Aivot

Mantelitumake syvällä aivojen pohjaosissa on yksi merkittävä rakenne ahdistuksen kokemuksessa. Tämä tumake on ikään kuin vartija, joka hälyttää mahdollisesta vaarasta, mikä viesti tulkitaan keskiaivoissa, hypotalamuksessa salamannopeasti. Sieltä taas ohjautuu sähköisten ja hormonaalisten viestien kautta tieto koko kehoon, joka valmistautuu mahdolliseen uhkaan. Ihmisen kokemuksena on ahdistus, pelko, vihaisuus tai jähmettyminen riippuen tilanteesta sekä ihmisestä. Mantelitumakkeen hälytys voi liittyä kehon sisäisiin tiloihin tai ulkoiseen tilanteeseen. Ulkoinen tilanne voi olla suojatiellä ollessa kovaa vauhtia kohti tuleva auto, sähköposti tai vaikkapa juttukaverin lause eli käytännössä melkein mitä tahansa.

Autonominen hermosto

Ahdistuksessa siis aivoissa laukaistaan hälytykset päälle. Tähän hälytykseen vastaa kehon autonominen hermosto eli hermosto, johon ei voi tahdolla vaikuttaa ja joka säätelee kehon vireystilaa mm. sydämen, hengityksen, lihaksiston ja ruuansulatuselimistön toiminnassa. Autonomisen hermoston vireystilaa nostava osa aktivoituu vahvasti ja keho valmistautuu vaaran kohtaamiseen. Tähän liittyy ahdistukseen liittyvä uhan kokemus, koska silloin ns. uhkajärjestelmä aktivoituu fysiologisesti. Tämä järjestelmä vaatii rauhoittuakseen jonkinlaisen viestin vaaran väistymisestä, mikä on yksi ahdistuksen hoitoon kiinteästi liittyvä näkökulma.

Stressi

Liiallinen, pitkään jatkuva kuormitustila, joka voi johtua liian suuresta työkuormasta, vaikeuksista ihmissuhteessa, työttömyydestä ja monesta muusta tekijästä, tuottaa negatiivista stressiä. Stressi on kehollisesti muun muassa autonomisen hermoston ylivirittyneisyystila, mikä tunteena koetaan ahdistuksena ja myös ärsyyntymisherkkyytenä. Ahdistus kertoo silloin: ”tätä kannattaa välttää” – se yrittää ohjata pois kuormituksen lähteestä. Tässä ahdistus voi toimia hyvällä tavalla ohjaavana tekijänä muutokseen. Muutos voi olla ulkoisen tekijän muuttamista, oman suhteen muokkaamista ulkoisiin tekijöihin tai muuta sisäistä muutosta. Lisää stressistä ja sen muodoista voit lukea täältä.

Sosiaalinen ahdistus

Sosiaalisesta ahdistuksesta ajatellaan, että meidän pitkälle kehittynyt ajattelun kykymme sekä vahva sosiaalinen suuntautuneisuutemme – mikä on myös nähtävissä aivojen tasolla – muodostavat yhdessä riskin nimenomaan sosiaalisten tilanteiden ahdistavuudelle. Itsen tiedostaminen, ymmärrys sosiaalisista normeista sekä kiinteästi sosiaalisuuteen liittyvät tunnekokemukset, kuten nolous ja häpeä ovat ainesosat, joiden yhteisvaikutukset tuottavat helposti ahdistuneisuutta. Mitä enemmän on elämänsä varrella kokenut ikäviä tai nolostuttavia tilanteita ihmisten kanssa sitä herkemmin sosiaaliset tilanteet ovat ahdistusta tuottavia. Riittävä turvallisuuden tunne suhteessa muihin ihmisiin, varsinkin uusiin ihmisiin on silloin puutteellinen

Menetykset ja traumat

Jokin yksittäinen asia elämässä (kuten työ, jokin rooli, status yms.) tai ihmissuhde voi olla hyvin merkittävä tekijä turvallisuuden tunteen ja luottamuksen kokemuksen ylläpitäjänä. Jos tuollaisen tekijän menettää, voi seurauksena olla hyvinkin vahva ahdistuksen kokemus; silloin ahdistus voidaan kokea synkkänä, piinaavana yksinäisyytenä, mistä ei löydä tietä ulos.

Traumaattiset tapahtumat elämässä altistavat voimakkaalle ahdistukselle. Jos jokin tilanne jollakin tavalla muistuttaa traumaattisesta tapahtumasta, voi reaktiona olla ahdistus – jopa paniikkikohtaukseksi kasvava kokemus.

Menetysten ja traumojen työstäminen näissä tilanteissa helpottaa myös ahdistuksen kokemusta. Voit lukea lisää traumoista ja traumatisoitumisesta täältä.

Suhde ahdistukseen

Normaalista, ihmisyyteen kuuluvasta ahdistuksesta voi tulla myös ahdistuksen lähde. Silloin ahdistuksen kokemus ei jostakin syystä ole ihmisen mielessä luvallinen, vaan sitä on yritettävä välttää kaikin mahdollisin tavoin. Tässä tapauksessa ahdistus kumuloituu vahvaksi, jopa sietämättömäksi kokemukseksi.

Ahdistuksen hoito

Kun ahdistus tulee pulmalliseksi tai sietämättömäksi, on sitä hyvä hoitaa. Ahdistuksen hoidon on hyvä olla moninäkökulmaista, kuten ahdistus myös tilana on. Ahdistuksen vaikuttavassa hoidossa on yleensä mukana ainakin seuraavia näkökulmia: turvallisuuden kokemuksen vahvistaminen, uhkajärjestelmän rauhoittaminen, suhde kehon tapahtumiin, suhde tunteisiin ja tunneilmaisu, ajatteluun vaikuttaminen sekä suhde ahdistukseen.

Haluatko apua ahdistukseen?

Voit varata ajan tapaamiselle alle olevasta kalenterista. Uusille asiakkaille suosittelemme "Ensikartoitus"-palvelua. Ensikartoituksessa asiantuntijamme käy yhdessä sinun ja mahdollisesti läheistesi kanssa läpi tilannettasi sellaisena kuin se tällä hetkellä on. Ensikartoitus ei ole haastattelua ja testausta, vaan jo ensimmäisestä tapaamisesta lähtien alkaa aktiivinen työskentely toipumisesi eteen. Tutustu ensikartoitukseen tarkemmin tästä!

Aikoja on saatavilla Helsingissä, Tampereella ja etäyhteyksillä. Mikäli etäaikoja ei ole tarjolla, niin voit varata ajan Helsinkiin tai Tampereelle, ja kirjoittaa lisätietoihin "haluaisin etätapaamisen", niin tämä onnistuu varmasti.


Varaa aika

Tyhjennä valinnat

Lue lisää aiheesta

calendar-fullcrossmenu