Unettomuus, jolla viitataan kyvyttömyyteen nukkua siitä huolimatta, että siihen on mahdollisuus, on varsin yleinen vaiva. THL:n mukaan esimerkiksi 10 maassa 35 327 henkilölle tehty kyselytutkimus osoitti, että kolmasosa kyselyyn vastaajista oli kärsinyt unettomuudesta edellisenä yönä. Vähintään kolmena yönä viikossa ilmenevästä unettomuudesta kärsii puolestaan joka viides aikuinen. Näin ollen vaikka siltä tuntuisi, et ole yön pimeinä, valvottuina tunteina suinkaan yksin.
Uniongelmille altistavat muun muassa:
Uni on mekanismina herkkä häiriintymään ja se heijastaa sitä, millaista elämää elämme. Voidaankin sanoa, että nukumme niin kuin valvomme. Jos päivämme ovat päivästä ja hetkestä toiseen esimerkiksi tauotonta suorittamista, eikä aikaa palautumiseen ja rauhoittumiseen jää kuormituksen vastapainona, on varsin todennäköistä, ettei unikaan ole erityisen levollista.
Toisaalta ajoittainen, ohi menevä unettomuus on osa normaalia elämää, eikä satunnaisista valvotuista öistä ole tarpeen huolestua, mikäli uni palautuu kuormituksen vähentyessä ajan kanssa ennalleen. Esimerkiksi erilaiset positiivisenakin koetut elämänmuutokset, kuten lapsen syntymä tai uuden työn aloitus, sekä odottamattomat elämänkriisit, kuten vakava sairastuminen tai läheisen ihmisen menetys, voivat käynnistää ajanjakson, jolloin uni jää vähiin.
Unelle ja ennen kaikkea unta tukevalle kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille, on tärkeää luoda edellytyksiä ja otollisia olosuhteita. Samanaikaisesti, vaikka uni on yksi (paino sanalla yksi) keskeinen hyvinvoinnin osatekijä - siinä missä muun muassa liikunta, ravitsemus ja merkitykselliset sosiaaliset suhteetkin - unenkaan osalta ei tarvitse tai ainakaan kannata tavoitella täydellisyyttä. Täydellisyyden tavoittelun sijaan uneen on hyvä luoda riittävän joustava ja armollinen suhde. Joustava unisuhde sallii ja hyväksyy ajoittaiset huonosti nukutut yöt, joita elämä väistämättä tuo eteen.
Kovin helppo tai yksioikoinen tehtävä tämä ei nykymaailmassa, jossa korostetaan unen vitaalia merkitystä, sekä alleviivataan unettomuuden haitallisia vaikutuksia terveyteen, ole. Joustavaan ja lempeään unisuhteeseen on silti kannatettavaa pyrkiä, sillä se tuo mukanaan monenlaisia hyötyjä:
Koska voimme vaikuttaa uneen vain epäsuorasti omien toiminta- ja ajattelutapojemme kautta, meidän on hyväksyttävä se, että emme voi pakottaa itseämme nukahtamaan tai nukkumaan. Unen suorittaminen, sen yrittäminen ja jahtaaminen johtavat lähes poikkeuksetta päinvastaiseen lopputulokseen – vireystilamme nousee, mikä tekee rentoutumisesta ja sitä myötä nukahtamisesta vaikeaa. Näin ollen mitä kiihkeämmin ja epätoivoisemmin unen perässä juoksemme, sitä kauemmas se pakenee.
Öinä, joina uni ei tule, parasta mitä voimme itsellemme tarjota on levollinen valvominen, rentoutuminen ja rauhoittuminen - tuskailun, huolehtimisen, turhautumisen ja itsesyytösten sijaan. Rentoutuminen, jolla viitataan kontrollista irti päästämisen ja hellittämisen taitoon, on jokaisen opittavissa. Kontrollista irti päästäminen ja sen hyväksyminen, että uni tulee jos tulee, tukee hyvinvointiamme monin tavoin:
Rentoutumisen taito onkin siten yksi keskeisimmistä työvälineistä unettomuuden lääkkeettömässä hoidossa.
Toiminnallisen ei-elimellisen unettomuuden taustalla on siis unettomuuden noidankehä, hermostollinen ylivireystila, joka tekee rentoutumisesta ja rauhoittumisesta vaikeaa tai jopa mahdotonta. Rentoutuminen on puolestaan yksi unen ja nukahtamisen perusedellytyksistä. Ylivireystilaa ylläpitävät esimerkiksi:
Siinä missä normaalille nukkujalle sänky ja makuuhuone ovat turva- ja lepopaikka, edustavat ne unettomalle usein ahdistuksen, huolen ja pelon tyyssijaa. Kun kehomieli käy viimeistään nukkumaan mennessä kierroksilla ja virittyy ns. taistele tai pakene -hälytystilaan, on luonnollista, ettei uni tule.
Vaikka unettomuuden taustalla on yhdistäviä tekijöitä, kuten hermostollinen ylivireystila, tulisi unettomuutta aina hoitaa yksilöllisesti. Kun unettomuuden hoitoa lähdetään suunnittelemaan, keskeistä on alkuun tunnistaa, mikä juuri sinun kohdallasi ylläpitää unettomuutta. Kuten edellä on kerrottu, unettomuuden taustalla on yleensä monenlaisia omaan toimintaan, käyttäytymiseen, erilaisiin unettomuutta koskeviin uskomuksiin, tunteisiin ja tuntemuksiin liittyviä tekijöitä. Unettomuutta hoidettaessa ja tutkittaessa on myös poissuljettava unettomuushäiriön taustalta mahdolliset löytyvät elimelliset syyt, kuten uniapnea, kilpirauhasen liika- tai vajaatoiminta ja levottomat jalat -oireyhtymä.
Lohdullista kyllä, pitkäänkin jatkunutta unettomuutta on mahdollista hoitaa, mikäli on valmis näkemään unensa ja unisuhteensa eteen vaivaa. Unettomuuteen kannattaakin hakea tukea ja apua, mikäli kokee sen haittaavan elämäänsä ja toimintakykyään eikä pääse omin avuin ja keinoin unettomuuden hoidossa eteenpäin. Unettomuuden hoidossa ensisijainen ja vaikuttavimmaksi todettu hoitomuoto on unettomuuden lääkkeetön kognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT-I).
Lääkkeettömien keinojen ohella unettomuutta voidaan hoitaa esimerkiksi erilaisin uni- ja nukahtamislääkkein. Joskus lääkitys toimiikin oivana ensiapuna, jolla unettomuuden pahin kierre saadaan katkaistua. Lääkityksen turvatessa unta, saa unettomuudesta kärsivä henkilö kartutettua voimavaroja erilaisten unta tukevien muutosten toteuttamiseen osana kognitiivista käyttäytymisterapiaa. Unettomuuden hoidon ei kuitenkaan tulisi jäädä vain lääkkeiden varaan, vaan rakentua lääkkeettömien hoitokeinojen ympärille.
Pitkäänkin jatkuneen unettomuuden hoito on siis mahdollista ja apua siihen on saatavilla. Etenkin, mikäli unettomuus on kroonistunut opituksi tavaksi, korjaantuu se usein pienin askelin ja teoin. Unettomuuden hoito vaatii näin ollen rauhaa, lempeyttä, toivoa ja kärsivällisyyttä. Koska unettomuuden hoito on usein pidempi ja mutkikkaampi tutkimusmatka itseen, omiin ajattelu- ja toimintatapoihin, rinnallasi kulkeva ammattilainen voi tehdä matkastasi kohti parempia yöunia ja joustavampaa unisuhdetta hieman kepeämpää. Ammattilaisen tehtävänä onkin paitsi auttaa sinua ottamaan askeleita kohti parempia unia, myös luoda toivoa ja kannatella sinua erityisesti vastoinkäymisten ja epätoivon hetkillä.
Kirjoittaja on psykologi, joka on tehnyt töitä niin nuorten kuin aikuisten parissa. Hänen tavoitteenaan on, että jokainen asiakkaani tulee kohdatuksi ja nähdyksi kokonaisena inhimillisenä ihmisinä eri puolineen. Hänen kanssaan voi keskustella kaikesta mieltä painavista asioista, kuten esimerkiksi ahdistuksesta, masennuksesta, unettomuudesta, unihäiriöistä, stressistä, traumoista tai kriiseistä.
Älä jää yksin asioiden kanssa, vaan ota rohkeasti yhteyttä ihan mistä asiasta vaan. Kaikki tapaamiset voidaan järjestää myös etänä. Varaa sinulle sopiva aika kalenterista ja aloitetaan keskustelut.
Mielipalvelut toimii Helsingissä, Tampereella, Turussa sekä etäyhteyksin ympäri Suomen. Klikkaa alta: