Varaa aika
Ei yhtään osumaa.
Kirjoittaja: Anne Immonen, Yksilöpsykoterapeutti (KELA), Diakoni ja Sosionomi [Varaa aika Annelle hänen kalenteristaan]
Yksinäisyyden kokeminen on kipeältä tuntuva tunne. Erityisen kipeältä se tuntuu silloin, kun kokemus on jatkunut pitkään eikä yksinäisyys ole toiveista huolimatta helpottunut. Joka kymmenes suomalainen kokee pitkään jatkunutta yksinäisyyttä. Tilastojen mukaan eniten yksinäisyyttä kokevat nuoret, nuoret aikuiset ja seniorit. Yksinäisyyttä voi kokea ollessaan muiden seurassa, työpaikalla/opinnoissa, ystävien keskellä ja perheessä tai parisuhteessa. Yksinäisyyden ikävällä kivulla on alun perin hyvä tarkoitus meitä kohtaan. Sen tarkoituksena on saada yksinäisyyttä kokeva liikkeelle kohti sellaista yhteyden kokemista, jota hän kaipaa.
Usein puhutaan sosiaalisesta, emotionaalisesta ja eksistentiaalisesta yksinäisyyden kokemuksista. Sosiaalisessa yksinäisyydessä sosiaaliset suhteet puuttuvat tai elämässä ei ole riittävää määrää sellaisia ihmissuhteita, joita kaipaa. Emotionaalinen yksinäisyys voi olla kokemus sumusta tai muurista itsen ja muiden ihmisten tai itsen ja maailman välillä. Sitä voi kokea ollessaan muiden ihmisten seurassa. Emotionaaliseen yksinäisyyteen liittyy kaipaus ja toive olla lähempänä ja kokea yhteyttä, tulla nähdyksi ja kohdatuksi tavalla, joka ei yksinäisyyttä kokiessa toteudu. Eksistentiaalinen yksinäisyys voi tuntua kokemukselta siitä, että on perustavanlaatuisesti yksin elämässä, maailmassa, maailmankaikkeudessa. Ihminen voi kokea myös sisäistä yksinäisyyttä. Se on kokemus sisäisestä vieraudesta, johon voi liittyä myös itsensä hylkäämisen kokemus.
"Neo oli kokenut yksinäisyyttä ja ulkopuolisuutta nuoruudestaan saakka. Koulussa ei ollut ketään, jonka seurassa hän olisi tuntenut oloaan yrityksistä huolimatta luontevaksi ja hyväksi. Ulkopuolisuuden kokemus oli usein läsnä muiden seurassa. Aikuisena hän kävi välillä baareissa, festareilla ja liikuntaharrastuksessa toiveenaan tutustua muihin, mutta toisten kanssa oleminen ei tuntunut sujuvalta, ennemminkin kuormittavalta. Vähitellen yritykset löytää kavereita vähenivät ja lopulta jäivät kokonaan. Neo huomasi tilanteen vaikuttavan myös hänen mielialaansa. Tietokonepelit ja kävelylenkit olivat aiemmin tuntuneet mukavilta, mutta nyt nekään eivät vieneet yksinäisyyden kipua pois."
Joskus yksinäisyyden kipu toimii kannustavana taustavoimana muiden luokse hakeutumisessa. Pitkään jatkuessaan se ei välttämättä enää auta kurottautumaan kohti muita ihmisiä vaan saattaa saada vetäytymään entistä tiukemmin ja joskus eristäytymään omaan kotiin. Niin tehdessämme voimme pyrkiä suojaamaan itseämme uudelta kivulta, sosiaaliselta jännitykseltä tai hylätyksi tulemiselta. Voi myös olla, että emme edes tiedä, miten yhteyttä voisi alkaa muodostaa.
Yksinäisyyden kokeminen ei ole kenellekään määrätty elämänkohtalo eikä sen kokeminen kerro siitä, että sinussa olisi jokin vialla, päinvastoin. On normaalia kokea yksinäisyyttä, sen kokeminen on osa ihmisenä elämisen haasteita. Yksinäisyyttä voivat aiheuttaa elämän muutoskohdat, esimerkiksi uuden opiskelun tai työn aloittaminen, asuinpaikan vaihtuminen, ero parisuhteessa ja ristiriidat ystävyyssuhteissa, sairastuminen tai läheisen kuolema. Joskus yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden kokemus on voinut jatkua läpi elämän lapsuudesta saakka tähän päivään asti. Pitkittynyt yksinäisyyden kokemus voi aiheuttaa monenlaisia tunteita kuten surua, vihaa tai häpeää ja keinottomuuden kokemusta sekä tarvetta saada apua asian käsittelyyn.
Yksinolo on eri asia kuin yksinäisyyden kokeminen. Yksin oleminen on neutraalia tai palauttavaa ja me tarvitsemme sitä jokainen joskus. Yksinäisyys sen sijaan ei ole itse valittua eikä se tunnu palauttavalta. Meissä jokaisessa on syvä tarve kokea yhteyttä muiden ihmisten sekä maailman kanssa. Tulla nähdyksi, kuulluksi ja ymmärretyksi, kokea kuuluvamme mukaan ja olevamme osa maailmaa. On tärkeää myös nähdä ja kuulla toinen ihminen ja ympäröivä maailma, jotta yhteyden kokemus olisi mahdollista.
Yksinäisyyden kokemista voidaan lievittää. On tärkeää, että siitä on lupa puhua ja kertoa muille; omassa mielessä salaisuutena pidetty yksinäisyyden kokemus kasvaa yhä raskaammaksi taakaksi. Asiasta voi puhua haluamiensa ihmisten kanssa. Omaan yksinäisyydenkokemukseen voi olla haastavaa sukeltaa itsekseen asian kipeyden vuoksi. Kipu voi saada aikaan sen, että yksinäisyyden synnyttämiä tunteita välttelee, ettei niitä tarvitsisi tuntea. Se voi tuntua helpottavalta hetken, mutta huonontaa lopulta omaa hyvinvointia. Silloin tarvitsee turvallisen toisen ihmisen, jonka kanssa voi yhdessä tutkia yksinäisyyden kokemusta ja löytää siihen pidempiaikaista helpotusta. Joku toinen taas voi haluta ennemmin työstää asiaa ensin hiukan itse esimerkiksi omahoito-ohjelman avulla, ennen kuin rohkaistuu ottamaan yhteyttä tai puhumaan kokemuksestaan toisen kanssa. Kumpikaan vaihtoehto ei ole toista huonompi, on lupa valita se, mikä on itselle tässä hetkessä mahdollista.
Jos olet psykoterapiassa tai hakeutumassa terapiaan, yksinäisyyden kokemuksen olisi tärkeää saada käsittelytilaa myös terapiatapaamisissa. Gestalt -psykoterapiassa sitä voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavista näkökulmista; oman sisäisen maailman kokemuksena, kokemuksina ihmissuhteissa ja omassa elämänhistoriassa, kokemuksena suhteessa ympäröivään maailmaan ja instituutioihin. Jokaisen ihmisen kokemusmaailma on ainutlaatuinen eikä kukaan toinen voi automaattisesti tietää millainen toisen ihmisen yksinäisyyden kokemus on, vaikka siinä olisikin yhtymäkohtia jonkun toisen kokemuksen kanssa. On tärkeää saada puhua yksinäisyyden kokemuksesta luotettavan ihmisen kanssa, joka pystyy olemaan hyväksyvästi ja turvallisesti läsnä yksinäisyyden kivussa. Asiasta puhuminen vähentää tutkitusti leimaantumisen pelkoa ja auttaa normalisoimaan kokemusta. Omaan kokemukseen tutustuminen turvallisen toisen ihmisen kanssa auttaa ymmärtämään itsessä tapahtuvia reaktioita, tunnekokemuksia ja niiden taustalla olevia tarpeita sekä saamaan kaipaamaansa kannustusta saadakseen omat voimavarat takaisin käyttöön.
Tärkeintä on, että tiedät, ettei yksinäisyyden kokeminen kerro sinusta mitään huonoa, se kertoo, että olet ihminen, sen käsittelyyn on saatavissa tukea ja että yksinäisyyttä voidaan lievittä tarkastelemalla siitä luotettavan ihmisen tai vaikkapa asiaan paneutuneen psykoterapeutin kanssa.
Kirjoittaja: Anne Immonen, Yksilöpsykoterapeutti (KELA), Diakoni ja Sosionomi [Varaa aika Annelle hänen kalenteristaan]
Anne on työskennellyt pitkään yksinäisyyttä kokevien ihmisten tukena. Hän on myös tutkinut aihetta tarkemmin psykoterapeuttiopinnoissaan. Anne on asiantunteva ja luotettava ammattilainen, jonka kanssa terapeuttisesti työskennellen yksinäisyyden kipeä kokemus alkaa hellittää.
"Terapiassa minulle on tärkeää kohdata sinut arvostavasti ja kunnioittavasti, yksilönä, jolla on oma ainutlaatuinen elämänhistoriasi ja kokemusmaailmasi. Läsnäolon tapani on dialoginen. Kuuntelen, tuon kysymyksiäni yhteiseen tarkasteluun ja olen kiinnostunut ymmärtämään lisää. Olen työskennellyt pitkään nuorten ja aikuisten kanssa erilaisissa elämänkriiseissä, surussa ja mielen hyvinvoinnin haasteissa. Viime vuosina olen syventynyt erityisesti yksinäisyyden kokemuksiin sekä työelämässä että sen ulkopuolella, sekä siihen, miten yhteyden puute muihin vaikuttaa ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Työskentelen kunnioittavasti eri elämänkatsomusten ja uskontojen parissa, ja eettinen ymmärrys on olennainen osa työtäni."
Mielipalvelut toimii Helsingissä, Tampereella, Turussa, Vantaalla sekä etäyhteyksin ympäri Suomen. Klikkaa alta:
Kurssin seitsemässä osassa käymme läpi sitä miten ja miksi masennus syntyy, miten se meissä ja meihin vaikuttaa, sekä, toki ennen kaikkea, miten voimme ennaltaehkäistä ja helpottaa masentunutta mieltä.
