Varaa aika
Ei yhtään osumaa.
Kirjoittaja: Salla Tuori, Psykoterapeuttiopiskelija, Sairaanhoitaja ja Sosiologi [Varaa aika Sallalle hänen kalenteristaan]
Omaan kehoon ja syömiseen liittyvät vaikeat ajatukset ja tunteet ovat hyvin yleisiä. Monesta oma keho tuntuu väärän kokoiselta tai muuten vääränlaiselta. Joskus voi tuntua siltä, että ratkaisu elämän haasteisiin löytyisi muokkaamalla kehoa toisenlaiseksi tai suunnittelemalla syömistä ja liikkumista tarkkaan. Syöminen voi muuttua suhteellisen mutkattomasta, nautinnollisesta tai välttämättömästä asiasta hankalaksi, pelottavaksi tai jopa elämää hallitsevaksi. Sen sijaan, että miettisi vuoroin innostuneena, kyllästyneenä tai neutraalisti, mitäs tänään söisi, voi joutua käyttämään päivästään tunteja sen pohtimiseen, mitä saa syödä, onko ylipäänsä lupa syödä tai miten olisi syömättä. Käytännössä tämä saattaa näkyä syömisen rajoittamisena erilaisilla tavoilla: on vaikeaa syödä riittävästi, ruokavalio kapeutuu tai muuttuu pakonomaisen terveelliseksi. Rajoittaminen voi vuorotella sen kanssa, että kokee syövänsä tai ajoittain syökin liikaa. Voi olla vaikeaa syödä ruokaa, jota ei ole itse valmistanut. Voi olla vaikeaa syödä seurassa, tai yksin syöminen voi tuntua ahdistavalta. Syöminen voi tuntua hallitsemattomalta.
Kun ajatukset ja olot syömisen tai oman kehon ympärillä alkavat ottaa elämässä paljon tilaa, ovat lähinnä ahdistavia tai hankalia tai alkavat vaikuttaa siihen, miten käytännössä pystyy syömään, kannattaa pysähtyä asian äärelle. Silloin saattaa myös olla kyse syömishäiriöstä.
Kun syömistä rajoittaa alle kehon tarpeiden tai ajoin rajoittaa ja ajoin taas syö liikaa, se aiheuttaa kehollisen hätätilan. Koska kehomme ja mielemme muodostavat kokonaisuuden, mielikään ei ole oma itsensä, jos keho on hätätilassa. Joskus nälkä vaimentaa psyykkisen hädän, joskus taas molemmat hätätilat ruokkivat toisiaan, ja olo on entistä hankalampi. Syömishäiriöistä toipumiseen tai ruokasuhteen parantamiseen tarvitaan yhtäältä käytäntöä: lisää, säännöllisempää tai ravitsevampaa ravintoa ja usein myös lepoa. Toisaalta on tärkeää tutkia avoimesti ja uteliaasti, mihin tarpeeseen syömisen rajoittaminen tai liika syöminen vastaa. Mihin syömisestä lähtevät langat johtavat? Syömisen häiriöt ovat jonkinlainen selviytymiskeino ja samalla ilmaisu halusta elää – vaikka ne saattavat uhata jopa henkeä.
Myös liikunta voi muuttua terveyttä tukevasta ja hyvää tekevästä pakonomaiseksi tai lähinnä kehon muodon ja koon muokkaamiseen pyrkiväksi. Joskus vain liikkumalla saa itseltään luvan syödä. Oman liikuntasuhteen tarkastelu voi myös olla kenelle tahansa tärkeää: mikä saa liikkumaan ja mitä liikunta tuo omaan elämään? Entä onko liikunta joustavaa ja itseä kuuntelevaa vai lähinnä suoritus, joka on tehtävä? Ja millaisesta liikkumisesta todella nauttii? Entä jos ei nauti liikunnasta, onko silti liikuttava? Tällaiset kysymykset voivat johdatella oman liikuntasuhteen tutkailuun.
Syömishäiriöön liittyy joskus vakavaa painonlaskua mutta ei suinkaan aina. Usein syömishäiriöön kuuluu vajaaravitsemusta, ja ihminen voi olla vajaaravittu riippumatta kehon koosta tai muodosta. Silloin kun syömisen pulmiin liittyy riittämättömästä tai yksipuolisesta ravitsemuksesta johtuvaa vajaaravitsemusta, se vaikuttaa koko kehoon, sen jokaiseen soluun. Se vaikuttaa monin tavoin fyysiseen vointiin, tunne-elämään, sosiaalisiin suhteisiin ja käytökseen. Niinpä syömishäiriöistä ei voi toipua kuin syömällä, niin vaikealta kuin se voikin tuntua. Myös silloin kun syömistä tuntuu olevan vaikea säädellä sopivaksi, riittävä ja säännöllinen syöminen on ensimmäinen askel toipumiseen. Liika tai liialta tuntuva syöminen kietoutuu lähes aina uskomukseen siitä, ettei ole lupaa syödä riittävästi ja joustavasti.
Jos tunnistat, että syöminen on vaikeaa tai omassa kehossa oleminen aiheuttaa enemmän ahdistusta kuin iloa, on tärkeää, ettet jää yksin. Apua kannattaa hakea, vaikka kokisit, että monilla muilla on vielä hankalampaa, tai vaikka juuri tällä hetkellä et olisi varma rohkeudesta lähteä kohti toipumista. Jos taas tunnistat läheisellä – lapsella, puolisolla, ystävällä, vanhemmalla – syömishäiriötä tai sen tyyppistä käyttäytymistä, kannattaa hakea apua myös itselle. Tutkimusten mukaan syömishäiriöt kuormittavat usein läheisiä vielä enemmän kuin muut mielenterveyden haasteet.
Lisää tietoa ja vertaistukea: Syömishäiriöliitto Tukea ja tietoa syömishäiriöistä | Syömishäiriöliitto
Kirjoittaja: Salla Tuori, Psykoterapeuttiopiskelija, Sairaanhoitaja ja Sosiologi [Varaa aika Sallalle hänen kalenteristaan]
"Minulla on laajasti kokemusta kehollisesta, psykofyysisestä työskentelystä, masennuksen ja ahdistuneisuuden hoidosta, syömishäiriöistä toipumisesta, sekä sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuden teemoista. Minulle on terapiatyössä olennaista luoda turvallinen ja avoin ilmapiiri, jossa voimme käsitellä ja kohdata sinun elämäsi teemoja. Hyvä yhteistyösuhde on kaiken työskentelyn perusta ja se on prosessi, jota rakennetaan pitkin matkaa. Olen terapeuttina sinua tarkasti kuunteleva ja samalla aktiivisesti kanssasi työskentelevä. Käytän mielelläni myös erilaisia kehollisia menetelmiä. Keho kertoo meille paljon, kun opettelemme sitä kuuntelemaan."
Mielipalvelut toimii Helsingissä, Tampereella, Turussa, Vantaalla sekä etäyhteyksin ympäri Suomen. Klikkaa alta:
Kurssin seitsemässä osassa käymme läpi sitä miten ja miksi masennus syntyy, miten se meissä ja meihin vaikuttaa, sekä, toki ennen kaikkea, miten voimme ennaltaehkäistä ja helpottaa masentunutta mieltä.
