Varaa aika
Ei yhtään osumaa.
Kirjoittaja: Saara Korhonen, Psykologi, Psykoterapeuttikoulutuksessa [Varaa aika Saaralle hänen kalenteristaan]
"Olen psykologi ja valmistun lokakuussa 2026 kognitiivis-analyyttiseksi psykoterapeutiksi. Tarjoan asiakkaan tilanteen ja tarpeiden mukaan kestoltaan ja tapaamistiheydeltään erilaisia työskentelymuotoja yksittäisistä konsultaatiokäynneistä ja harvajaksoisesta työskentelystä eripituisiin, tiiviimpiin psykoterapiajaksoihin. Voit varata minulle vastaanottoajan joko Mielipalveluiden verkkoajanvarauksen kautta tai ottaa yhteyttä profiilisivultani löytyvän turvasähköpostilinkin kautta."
"Kelan tukemia kuntoutuspsykoterapioita pääsen aloittamaan valmistumiseni ja tarvittavien viranomaispäätösten jälkeen, todennäköisesti viimeistään alkuvuodesta 2027. Kelan kuntoutuspsykoterapiaa ja siihen liittyviä tutustumiskäyntejä koskevia tiedusteluja voit lähettää minulle jo nyt profiilistani löytyvän turvasähköpostin kautta."
Psykoterapiaan hakeudutaan usein siksi, että elämässä on jotain kivuliasta tai hankalaa, johon toivotaan muutosta. Tilanteeseen voi liittyä esimerkiksi ahdistusta, masennusta, kuormittavia tai haavoittavia kokemuksia, vaikeuksia ihmissuhteissa tai huomaa toistuvasti toimivansa tavalla, jonka tietää itselleen ja/tai muille haitalliseksi. Joskus ongelmat voivat itsessään olla helposti tunnistettavia, mutta on vaikeampaa ymmärtää, miksi ne toistuvat tai miten tilannetta voisi muuttaa.
Miten psykoterapiassa lähestytään ja pyritään mahdollistamaan toivottua muutosta? Vastaukset voivat hieman vaihdella terapiasuuntauksesta riippuen, mutta seuraavaksi lähestyn kysymystä eri terapiasuuntauksia yhdistävän, psykoterapioiden yhteisen perusprosessin näkökulmasta.
Psykoterapia ei ole vain vaikeista asioista puhumista, vaikka keskustelu onkin yksi sen keskeisistä työskentelymenetelmistä. Se ei ole myöskään ”hoitotoimenpide”, jossa terapeutti kertoo asiakkaalle, mikä hänen ongelmansa on ja miten se ratkaistaan. Terapiassa asiakas ja terapeutti pyrkivät yhdessä jäsentämään asiakkaan tilannetta ja hänen kokemiaan ongelmia, ymmärtääkseen syvemmin niiden syntyä, niitä ylläpitäviä tekijöitä jne. Yhteisen tarkastelun kautta muotoutuu juuri kyseisen asiakkaan tilanteesta yksilöllinen "kartta" tai jäsennys – joka voi työskentelyn aikana tarpeen mukaan myös muuttua ja tarkentua. Yhteisen työskentelyn tavoitteena on auttaa asiakasta havainnoimaan ja ymmärtämään omia kokemuksiaan ja toimintaansa uudella tavalla, jolloin hän voi alkaa nähdä vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia vaikuttaa tilanteeseensa toivomansa muutoksen suuntaisesti.
Suhtautumis- ja toimintatapamme ovat muodostuneet elämämme aikana, kokemustemme pohjalta hyvästä syystä juuri sellaisiksi kuin ne ovat. Näillä tavoilla on yleensä jokin ”mieli”: ne ovat voineet auttaa meitä sopeutumaan elinympäristöömme, säilyttämään tärkeitä ihmissuhteita tai suojautumaan eri tavoin uhkaavilta tai kivuliailta kokemuksilta.
Omaksumamme selviytymiskeinot voivat kuitenkin myöhemmin elämämme varrella muodostua myös ongelmallisiksi. Saatamme esimerkiksi huomata mukautuvamme muiden odotuksiin niin, että omat tarpeemme jäävät laiminlyödyiksi, vaativamme itseltämme kohtuuttomasti, vetäytyvämme tilanteissa, joissa koemme epävarmuutta tai pyrkivämme kontrolloimaan kaikkea yrittäessämme tuntea olomme turvallisemmaksi. Usein suhtautumis- ja toimintatapamme ovat niin automaattisia, ettemme niitä edes tunnista tai huomaa.
Psykoterapiassa terapeutti pyrkii yhdessä asiakkaan kanssa tutkimaan, mitä kaikkea ongelmalliseen kokemukseen liittyy sekä ulkoisesti (tapahtumina ja toimintana) että sisäisesti (asiakkaan tunteissa ja tulkinnoissa). Tavoitteena on tukea asiakasta vähitellen itse tunnistamaan suhtautumis- ja toimintatapojaan, jolloin voi alkaa hahmottua myös vaihtoehtoja eli mahdollisuuksia vaikuttaa tilanteen kulkuun. Päämääränä ei ole jatkuva itsen tarkkailu tai analysointi, vaan mahdollisuus ehtiä havaita, mitä tapahtuu, jolloin siihen voi pyrkiä tietoisemmin vaikuttamaan. Sen sijaan, että tuttu ja toistuva ajatus, tunne tai toimintatapa vie mukanaan, voi alkaa vähitellen huomata: ”Nyt taitaa olla taas tapahtumassa näin, huomaan sisäisen yllykkeen toimia tutulla, ongelmallisella tavalla. Mitä muita vaihtoehtoja minulla on?”
Oman sisäisen havainnointimme kehittyminen auttaa meitä siis havaitsemaan mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, miten toistuvissa ongelmallisissa tilanteissa toimimme. Psykoterapeuttiseen muutokseen liitetäänkin juuri toimijuuden vahvistuminen. Tämä tarkoittaa sitä, ettei ihminen enää koe olevansa täysin ongelmiensa, tunteidensa tai olosuhteidensa armoilla. Jumiutuneiden suhtautumis- ja toimintatapojen rinnalle voi alkaa kehittyä joustavuutta ja vaihtoehtoja, ja voi alkaa kokea omien vaikutusmahdollisuuksien lisääntyneen.
Tämä ei tarkoita, että vaikeat tunteet, ajatukset tai ongelmat katoavat, vaikka psykoterapiassa tavoitellaan ja usein saavutetaankin oireiden ja ongelmien merkittävää helpottumista. Kenties merkittävin muutos on kuitenkin se, että vaikeuksista tulee siedettävämpiä, samalla kun kokemus omista toiminta- ja vaikutusmahdollisuuksista vahvistuu. Vaikeita kokemuksia tulee elämässä väistämättä vastaan, mutta elämän ei tarvitse pyöriä niiden tai niiden välttämisen ympärillä, kun luottamus omaan selviytymiseen (ja samalla turvallisuuden tunne) vahvistuu. Kyseessä ei ole mikään silmänkääntötemppu vaan psykoterapiassa pyritään rakentamaan toimivampia ja kestävämpiä selviytymiskeinoja sekä vahvistamaan mahdollisuuksia tunnistaa ja hyödyntää myös itsen ulkopuolella olevia voimavaroja ja tukea.
Psykoterapeutin ammattitaitoon kuuluu työhön liittyvien menetelmien ja teorioiden riittävä tuntemus, mutta niiden lisäksi tarvitaan myös kykyä sovittaa työskentely kunkin asiakkaan sen hetkisiin tarpeisiin. Nerokkainkaan menetelmä ei ole avuksi, jos se tulee väärällä hetkellä tai ei- ymmärrettävällä tavalla. Toisaalta terapeutin tehtävä on pyrkiä avustamaan asiakasta yhteisen työskentelyn kautta johonkin uudenlaiseen, mitä asiakkaan on vielä yksin vaikeaa tavoittaa. Sopivat työskentelytavat ja työskentelyn taso etsitään yhdessä tunnustellen ja niitä pyritään mukauttamaan kulloiseenkin tilanteeseen. Asiakkaan ilmaisemat kokemukset työskentelyyn liittyen ovatkin terapeutille äärimmäisen tervetullutta ja arvokasta tietoa. Olemme kaikki ainutlaatuisia ja niin ovat myös kaikki terapiasuhteet ja -prosessit. Terapeuttiseen työskentelyyn ei siis ole olemassa ”one size fits all”-mallia, eikä työskentely säily muuttumattomana läpi prosessin.
Psykoterapian tavoitteet ovat aina yksilöllisiä. Yksi hakee apua oireisiin, toinen vaikeaan elämäntilanteeseen, kolmas kokemukseen siitä, että samat ongelmat toistuvat elämässä tai ihmissuhteissa kerta toisensa jälkeen – ja monet näiden erilaisiin yhdistelmiin.
Psykoterapian tavoitteena on tukea asiakkaan oman sisäisen havainnoinnin kehittymistä, jolloin asiakas voisi alkaa:
Terapeutin tehtävä ei ole tietää tai kertoa, mitä asiakas tarvitsee tai mitä hänen pitäisi elämässään muuttaa. Tähän on asiakkaalla yksinoikeus. Terapeutti tarjoaa sen sijaan oman ymmärryksensä, osaamisensa ja havaintonsa yhteisessä työskentelyssä asiakkaan käyttöön auttaakseen löytämään sen, mitä tarvitsee kaipaamansa muutoksen tavoittamiseksi. Lopulta havainnot, oivallukset ja mahdolliset muutokset ovat kuitenkin asiakkaan omia, eikä terapeutti voi tietää, mikä asiakkaalle lopulta näyttäytyy merkityksellisenä, tärkeänä tai mahdollisena.
Kirjoittaja on psykologi, joka valmistuu kognitiivis-analyyttiseksi psykoterapeutiksi lokakuussa 2026. Kirjoittajan oma lähestymiskulma psykoterapiaan (ja oikeastaan kaikkeen ihmisen toimintaan) painottaa erityisesti sitä, että kokemuksemme sekä suhtautumis- ja toimintatapamme rakentuvat aina suhteessa johonkin (toisiin ihmisiin,itseemme, ympäristöön, elämäntilanteeseen, kulttuuriin, jne). Tämä hahmotustapa vaikuttanee väistämättä kirjoituksen painotuksiin. Kirjoituksessa esitetyt näkemykset ovat kirjoittajan omia, mutta niiden pohjana on myös psykoterapeuttisen tutkimuskirjallisuuden pohjalta muodostettu ymmärrys käsiteltävistä aiheista.
Kirjoittaja: Saara Korhonen, Psykologi, Psykoterapeuttikoulutuksessa [Varaa aika Saaralle hänen kalenteristaan]
"Olen psykologi ja valmistun lokakuussa 2026 kognitiivis-analyyttiseksi psykoterapeutiksi. Tarjoan asiakkaan tilanteen ja tarpeiden mukaan kestoltaan ja tapaamistiheydeltään erilaisia työskentelymuotoja yksittäisistä konsultaatiokäynneistä ja harvajaksoisesta työskentelystä eripituisiin, tiiviimpiin psykoterapiajaksoihin. Voit varata minulle vastaanottoajan joko Mielipalveluiden verkkoajanvarauksen kautta tai ottaa yhteyttä profiilisivultani löytyvän turvasähköpostilinkin kautta.
Kelan tukemia kuntoutuspsykoterapioita pääsen aloittamaan valmistumiseni ja tarvittavien viranomaispäätösten jälkeen, todennäköisesti viimeistään alkuvuodesta 2027. Kelan kuntoutuspsykoterapiaa ja siihen liittyviä tutustumiskäyntejä koskevia tiedusteluja voit lähettää minulle jo nyt profiilistani löytyvän turvasähköpostilinkin kautta."
Mielipalvelut toimii Helsingissä, Tampereella, Turussa, Vantaalla sekä etäyhteyksin ympäri Suomen. Klikkaa alta:
Kurssin seitsemässä osassa käymme läpi sitä miten ja miksi masennus syntyy, miten se meissä ja meihin vaikuttaa, sekä, toki ennen kaikkea, miten voimme ennaltaehkäistä ja helpottaa masentunutta mieltä.
