Kirjoittaja: Milja Käpynen, Psykologi, IPC-ohjaaja, lyhytterapeutti, pariterapeutti
Suomessa joka viides nuori kärsii masennusoireista. Yleisimmin oireilu on lievää, mutta pitkittyneet lievätkin oireet ovat riski nuoren hyvinvoinnille ja toimintakyvylle. Pitkittyneillä masennusoireilla on riski muuttua vaikeammiksi. Masentuneista nuorista vain 40-60% saa hoitoa ( Marttunen & ym. 2019). Masennusoireiluun liittyy usein myös muita oireita, joista yleisimmin ahdistuneisuusoireilua. Nuorten mielialaoireet alkavat usein ala-asteen lopulla tai yläasteella. Mielialaoireet ja ahdistuneisuus ovat yleisimpiä nuorten mielenterveysongelmista kertovia oireita.
Nuoruus on erityistä kehittymisen ja kasvamisen aikaa, jossa fyysiset ja psyykkiset muutokset aiheuttavat nuoren psyykeelle työtä ja tunteiden kuohuntaa. Nuoruuden kehitysvaiheelle tavanomaista on myös vertaissuhteiden eli kaverisuhteiden korostunut merkitys, vanhemmista itsenäistyminen ja oman identiteetin muodostaminen. Nuoruuden kehitysvaiheessa tarve ulkopuolisen ammattilaisen tuelle voi korostua. Erityisen tärkeää on nuoren oireiden varhainen tunnistaminen, todesta ottaminen ja oireisiin vaikuttaminen. Nuorten lieviä ja keskivaikeita masennusoireita voidaan helpottaa näyttöön perustuvalla IPC-menetelmällä.
Murrosiän aiheuttamat fyysiset muutokset ja nuoruuden kehitystehtävät, roolimuutokset ja identiteetin muodostuminen, itsenäistyminen ja vastuunottaminen, ja kasvava vertaissuhteiden merkitys asettaa nuoren mielen haavoittuvaan asemaan. Nuoren masennusoireilu voi olla hankala tunnistaa, sillä oireilu saattaa naamioitua murrosiän aiheuttaman myllerryksen taakse. Tunnevaihtelut ja erilaiset voimakkaatkin tunteet kuuluvat normaaliin nuoruuteen, mutta mikäli oireilu pitkittyy ja aikuisella on huoli nuoresta, on tärkeää kääntyä terveydenhuollon ammattilaisten puoleen
Masentunut nuori voi olla helposti ärsyyntyvä, väsynyt, surullinen ja vetäytyä yhä enemmän omiin oloihinsa. Nuorten masennus voi näkyä myös mielenkiinnon ja motivaation puuttumisena, ruokahalun ja nukkumisen muutoksina, keskittymisvaikeuksina, itsesyytöksinä tai yksinäisyyden tunteina. Huomion arvioista on, että nuoren masennus voi näkyä myös levottomuutena ja häiritsevänä käyttäytymisenä. Nuoren oireilu voi vaikuttaa toimintakykyyn arjessa, ihmissuhteisiin, koulusuoriutumiseen tai jaksamiseen. Asiat, jotka ovat aiemmin tuottaneet iloa ja kiinnostaneet eivät jaksa innostaa. Voimavarat ovat vähentyneet ja nuori voi olla väsynyt. Nuorella voi esiintyä myös itsetuhoista käyttäytymistä tai ajatuksia, koulupoissaoloja voi kertyä, itsestä ja hygieniasta voi olla hankala pitää huolta. Itsetuhoinen käyttäytyminen voi olla suoraa itsen vahingoittamista (viiltely ym.) tai riskialtista käyttäytymistä.
Nuorten masennusoireet näkyvät herkästi ihmissuhteissa ja vuorovaikutuksessa. Riidat saattavat olla yleisiä niin perheen kuin kavereidenkin kesken. Ihmissuhdeongelmat eivät välttämättä aiheuta masennusta, mutta masennusoireet näkyvät ihmissuhteissa ja vuorovaikutuksessa. Nuorten masennuksen syyt ovat aina moninaisia. Geneettinen alttius ja kuormittavat kokemukset ovat yhteydessä masennukseen.
Masennusoireilu on usein yhdistettävissä käsittelemättömään suruun, ihmissuhde ristiriitoihin, roolisiirtymiin elämänmuutoksissa tai vähäisiin ihmissuhteisin johtaneeseen eristäytyneisyyteen. IPC-ohjauksessa tutkitaankin ihmissuhderistiriitoja ja keinoja niiden helpottamiseksi. Surua saattaa aiheuttaa esimerkiksi läheisen menetys. Elämänmuutoksiin liittyviä haasteita voi aiheuttaa muutto, vanhempien ero tai esimerkiksi vanhemman sairastuminen. Ihmissuhderistiriitoja voi aiheuttaa se, jos ei tule toimeen jonkun läheisen kanssa. Eristäytyneisyys voi liittyä sosiaaliseen arkuuteen, yksinäisyyteen tai vaikeuksiin ylläpitää iänmukaisia kaverisuhteita.
Joskus voi olla haastavaa erottaa itsenäistyvän murrosikäisen nuoren käyttäytymistä oireista, joihin on syytä hakea ammattilaisen apua. Nuoren kanssa voi varata matalalla kynnyksellä ammattilaiselle arviointikäyntiä, mikäli huoli käyttäytymisestä ja oireista on herännyt. On hyvä muistaa, että varhainen puuttuminen voi ehkäistä pitkäaikaistuneita oireita ja olla hyvin vaikuttavaa.
IPC on Interpersoonalliseen psykoterapiaan pohjautuva strukturoitu menetelmä nuorten lievän ja keskivaikean masennusoireilun hoitoon 12-18-vuotiaille. Nuori ja ohjaaja tapaavat alkuarviokäynnin lisäksi 3-6 kertaa. Tapaamiset ovat viikoittaisia. Vaikea asteisesta masennuksesta, akuutista itsetuhoisuudesta, vaikeasta aliravitsemuksesta tai psykoottisista oireista (hämärtynyt todellisuuden taju/aistiharhat) kärsiville IPC- ei sovellu ensisijaisena hoitomuotona. Ahdistuneisuushäiriö ja ahdistuneisuusoireilu eivät ole este IPC-työskentelylle.
IPC- keskitytään ajankohtaisiin ihmissuhderistiriitoihin keskustelemalla ja harjoittelemalla erilaisia taitoja. IPC:ssä pyritään vuorovaikutuksen ja masennusoireiden välisen yhteyden ymmärtämiseen. Parantamalla ihmissuhteita ja vuorovaikutusta masennusoireet helpottavat. Työskentelyn pääteemaksi voidaan valita ihmissuhderistiriidat, suru, elämänmuutos tai sosiaalinen arkuus. Teema riippuu siitä, minkä asioiden tarkemmasta käsittelystä nuori hyötyy parhaiten. IPC:hen kuuluu myös kotitehtäviä, jotka vahvistavat tavoitteita ja harjoittelun kohteena olevia taitoja myös arkiympäristössä. Ohjauksessa pyritään tukemaan nuorta hyödyntämään omaa sosiaalista turvaverkostoaan ja tukeutumaan läheisiin ihmissuhteisiinsa. IPC auttaa nuorta lisäämään itsetuntemustaan ja helpottaa masennuksen oireita. IPC:ssä voi oppia myös menetelmiä, joista voi olla hyötyä myös tulevaisuudessa haastavissa tilanteissa.
Suomessa ja kansainvälisissä tutkimuksissa IPC:n on havaittu tehokkaaksi hoitomuodoksi nuorten masennusoireilussa. Perusterveydenhuollon ammattihenkilöitä on koulutettu menetelmäohjaajiksi ja IPC on käytössä monissa kouluissa. IPC:n käyneistä nuorista noin 60% toipuu ohjauksen tai sitä seuraavan vuoden aikana (Kontunen, 2020). IPC:n näyttöön perustuva tehokkuus on samaa luokka interpersoonallisen terapian kanssa.
Tutkimusten mukaan nuorten masennuksen hoidossa keskittyminen ihmissuhteisiin ja vuorovaikutukseen, voi tuottaa tulosta jo lyhyellä terapialla. Tärkeää on tunnistaa nuoren oireet ja puuttua huolen herätessä varhaisessa vaiheessa. Mielipalvelut tarjoavat IPC-ohjausta. Jos kiinnostuit tai haluat tietää lisää, ota yhteyttä: [email protected]. Voit myös suoraan varata tapaamisajan ajanvarauskalenteristamme.
Kirjoittaja: Milja Käpynen, Psykologi, IPC-ohjaaja, lyhytterapeutti, pariterapeutti
Lähteet:
Kontunen, J. (2020), Therapeutic change in interpersonal counselling (IPC) for depression: A mixed methods study of primary health care patients.
Jyväskylä: University of Jyväskylä.
Marttunen , M., Haravuori , H., Miettinen , J. & Ranta , K. (2019), Masentunut nuori – miten tunnistan, arvioin ja hoidan perustasolla?, Suomen lääkärilehti, s.1415-1420, 74/22.
Mielipalvelut toimii Helsingissä, Tampereella, Turussa sekä etäyhteyksin ympäri Suomen. Klikkaa alta:
