Mielipalvelut
Varaa aika
Varaa aika
Varaa aika

Mikä on masennus ja minkälaisia masennuksen muotoja, sekä oireita on olemassa?

24.1.2022
Kirjoittaja: Mielipalvelut

Mikä on masennus?

Masennuksen voisi sanoa olevan eräs ihmisen tapa reagoida kriittisessä elämänvaiheessa. Jos kriittinen elämänvaihe käy liian vaikeaksi kestää, voi tällaisessa tilanteessa luonnollinen selviämisstrategia olla esimerkiksi masennus. Masennus ilmenee ihmisessä hyvin kokonaisvaltaisesti sekä toiminnassa, mielessä, kehossa että sosiaalisesti. Toisilla masennus lamaa lähes täysin, toisilla se on kokemuksena enemmän hidastava ja elämää ankeuttava, mutta ei vie toimintakykyä. Tässä tekstissä kerromme muun muassa mitkä tekijät voivat vaikuttaa masennuksen syntyyn ja millaisista merkeistä tunnistat masennuksen sekä kerromme keinoista, kuinka sitä voidaan hoitaa.

Masennuksen yleisimmät tyypit

Masennus on yleinen mielenterveyden häiriö. Jokaisen ihmisen masentuneisuus on kuitenkin omanlaisensa, aivan kuten ihmisetkin ovat kaikki ainutkertaisia.

Masennuksella on monta eri muotoa ja vaihtelua on myös sen syvyydessä ja kokonaisvaltaisuudessa. Masennustiloja voidaan erotella oireiden perusteella lievästä vakavaan. Masennustiloista voidaan erottaa myös melankoliset ja epätyypilliset depressiot sekä vuodenaikaan liittyvä masennus eli kaamosmasennus. Lisäksi masennuksen muotoja ovat psykoottiset masennustilat ja synnytyksen jälkeinen masennus sekä pitkäaikainen masentuneisuus.

Lievä masennus

Lievässä masennuksessa on usein toimintakykyinen ja selviää arkielämästä. Kuitenkin asiat, joista normaalisti suoriudut arjessa, kuten työssäkäynti, opiskelu ja ihmissuhteiden ylläpitäminen saattavat vaatia ylimääräistä ponnistelua.

Keskivaikea masennus

Keskivaikeassa masennuksessa toimintakyky on selvästi huonontunut. Sairasloma on usein tarpeen toipumisessa.

Vaikea masennus

Vaikeassa masennuksessa oireet haittaavat merkittävästi toimintakykyä ja tila voi olla kokonaisvaltaisesti lamauttava. Esimerkiksi asiat, joista normaalisti suoriudut ilman ponnisteluja tuntuvat ylitsepääsemättömän raskailta.

Melankolinen masennustila

Melankolisessa masennustilassa on ominaista puute tuntea mielihyvää, voimakkaat syyllisyydentunteet, ruokahalun heikkeneminen ja fyysinen kiihtyneisyys tai hidastuneisuus.

Epätyypillinen masennus

Epätyypillisessä masennuksessa on tavallista, että mieliala on vahvasti reaktiivinen eli jokin myönteinen asia parantaa mielialaa ohimenevästi. Yleensä epätyypillisessä masennustilassa ruokahalu ja unentarve ovat lisääntyneet. Myös voimattomuuden tunne ja taipumus kokea itsensä hylätyksi saattavat korostua. Oireet korostuvat erityisesti yksin ollessa.

Psykoottinen masennus

Psykoottiseen masennustilaan liittyy muiden masennusoireiden lisäksi usein harhaluuloja ja todellisuudentajun häiriintymistä sekä joskus aistiharhoja. Aistiharhojen sisältö koostuu depressiivisistä aiheista.

Kaamosmasennus

Vuodenaikaan liittyvä masennus, kuten kaamosmasennus ilmenee pimeinä talvikuukausina. Kaamosmasennus on reaktio menetettyyn valoon, jota aivomme kovasti kaipaavat pystyäkseen pitämään päivän energisenä ja yön virkistävänä levon hetkenä. Oireet ilmenevät yleensä lokakuussa ja lievittyvät helmi-maaliskuun aikana. Lue lisää kaamosmasennuksesta.

Synnytyksen jälkeinen masennus

Yli puolella synnyttäneistä äideistä ilmenee synnytyksen jälkeen muutaman päivän kestävää ja itsestään ohimenevää masentuneisuutta, mielialan vaihtelua, itkuisuutta, unettomuutta ja joskus myös ruokahaluttomuutta. Synnytyksen jälkeisestä masennuksesta on kyse, kun lievä masentuneisuus muuttuu pidempikestoiseksi ja oireet syvenevät. Äidillä voi ilmetä muiden masennuksen oireiden lisäksi vaikeutta kiintyä vauvaan, voimakasta ahdistuneisuutta, paniikkihäiriölle ominaisia paniikkikohtauksia, syyllisyyden ja pelon tunteita vauvaa kohtaan sekä toimintakyvyn heikkenemistä.

Pitkäaikainen masentuneisuus

Pitkäaikaiseen masentuneisuuteen (dystymia) liittyy varsinaista masennustilaa lievempiä oireita, mutta tila jatkuu yhtäjaksoisesti vähintään kaksi vuotta. Tila on psyykkisesti kuluttava ja se heikentää elämänlaatua ja toimintakykyä.

Mikä aiheuttaa masennuksen?

Kenen tahansa elämä voi kriisiytyä, ja sitä selittävät useat eri tekijät. Jos tilanne tai kriisi käy liian vaikeaksi kestää, voi tällaisessa tilanteessa luonnollinen selviämisstrategia olla esimerkiksi masennus. Se mikä aiheuttaa masennusta ei edelleenkään täysin tunneta. Masennus tilana liittyy kuitenkin aina johonkin, sille on löydettävissä mieli.

Masennukselle altistavat tekijät

Masennukselle altistavat tekijät ovat osittain psykologisia, sosiaalisia, fyysisiä ja biologisia mutta toisaalta myös geneettisiä. Masennusta voivat aiheuttaa muun muassa traumaattiset kokemukset tai suuret elämänmuutokset, menetykset, pitkään tukahdutetut tunteet, surematon suru, ristiriidat ihmissuhteissa, tietyt persoonallisuuden piirteet ja synnynnäinen temperamentti, hauras itsetunto, päihteet tai psyykkinen tai fyysinen sairastuminen. Myös opitut ja sisäistetyt negatiiviset ajatus- ja toimintamallit voivat altistaa masennukselle.

Masennuksen laukaisevat tekijät

Masennuksen voi laukaista lukuisat eri tekijät, mutta on perin yksilöllistä, mitkä asiat ja tapahtumat lopulta johtavat masennukseen. Esimerkiksi erilaiset elämäntapahtumat, kuten pettymykset tai menetykset saattavat laukaista masennuksen. Myös pitkittynyt stressi, työ- tai opiskelu-uupumus, työttömyys, vaikeat ihmissuhdehuolet, yksinäisyys, riippuvuudet, talousvaikeudet, oma tai läheisen vakava sairastuminen, synnytys ja sen aiheuttamat hormonaaliset muutokset tai rikoksen tai väkivallan uhriksi joutuminen saattavat laukaista masennuksen. Toisaalta masennukselle ei aina löydy mitään selkeää syytä elämäntilanteesta ja kuka tahansa voi sairastua geneettisestä alttiudesta tai masennukselle altistavista tekijöistä huolimatta.

Masennuksen oireet

On yksilöllistä, millaisia oireita masennus aiheuttaa. Masennus ilmenee useilla elämänalueilla kokonaisvaltaisesti, sekä toimintakyvyssä, mielialassa, kehossa että sosiaalisissa suhteissa. Toisilla masennus voi vaikuttaa toimintakykyyn niin paljon, että työssäkäynti tai opiskelujen suorittaminen vaikeutuu merkittävästi. Toisilla taas masennus on enemmän mielen tasolla ja toimintaan riittää energiaa kohtalaisen hyvin.

Masennuksen selkein oire on masentunut mieliala tai selvästi vähentynyt mielenkiinto tai mielihyvä. Oire vaivaa henkilöä suurimman osan päivästä vähintään kahden viikon ajan. Masennuksessa mieli on suurimman osan ajasta masentunut ja siihen voi liittyä syvä toivottomuuden tunne, mikään ei oikein jaksa innostaa eikä millään tunnu olevan väliä. Masennuksessa ei kuitenkaan ole kyse vain alentuneesta mielialasta tai mielenkiinnosta. Varsinaisen masennustilan diagnosointi edellyttää myös useita samanaikaisia muita oireita. (kilpailevat yritykset määritelleet oirekuvan)

Psyykkiset oireet

Masentuneen muisti heikkenee, hajamielisyyttä, kuten pienten ja isojen asioiden unohtelua esiintyy paljon. Saatat unohtaa kesken lauseen, mitä olit sanomassa. Ajattelukin käy tahmeaksi. Jos looginen ajattelu on ollut aiemmin helppoa, voi se nyt olla lähes mahdotonta. Keskittyminen lukemiseen tai toisen ihmisen pidempään jatkuvaan puheeseen on haastavaa, toisinaan mahdotontakin.

Tunnetilat vaihtelevat ärtymyksestä ahdistukseen ja lähes totaaliseen tunnetason lamaannukseen. Ilottomuus ja kiinnostuksen puute ovat masennuksessa tavallista. Hyvän olon hetkiä mahtuu kuitenkin masentuneeseen mieleen. Tyypillisesti esimerkiksi liikunta ja mukavat hetket muiden ihmisten kanssa tuovat hyvää oloa ja hyvää mieltä. Masentuneen mieliala on kuitenkin pääsääntöisesti enemmän tai vähemmän matala.

Saavutuksista ja tekemisestä nauttiminen on usein masennuksessa vaikeaa. Tyypillistä ovat myös lohduton yksinäisyys ja surumielisyyden tunteet. Toiset ihmiset ovat ikään kuin tavoittamattomissa ja joukkoon kuulumisen mukavaa kokemusta on vaikea löytää.

Tunnesäätelyjärjestelmien näkökulmasta katsottuna masennuksessa ns. uhkajärjestelmä on lähes jatkuvasti aktivoituneena. Tämä näkyy tähän järjestelmään liittyvien tunteiden hallitsevuutena. Näitä tunteita ovat:

  • Ahdistus
  • Surullisuus
  • Lamaantuminen
  • Pelot
  • Vihaisuus
  • Ärtyneisyys
  • Inho

Vihaisuus ja inho voivat olla päällimmäisiä kokemuksia ja kääntyä pahimmillaan itseä kohtaan – itsekriittisyyden noidankehä vie tehokkaasti elävyyden ja nautinnon kokemukset ja johdattaa synkkyyteen. Apuna itsekriittisyyteen ovat ymmärtäväisyyden, ystävällisyyden ja lempeyden löytäminen suhteessa itseen, ne rakentavat tien ulos synkkyydestä.

Toisaalta taas vihaisuus tai surullisuus voivat tulla elämänhistorian kokemusten ja oppien vuoksi jollekulle pulmallisiksi. Jos näitä tunteita ei pysty itselleen sallimaan, voi niistä tulla masennuksen syy – puhutaan esimerkiksi tunnelukoista tai mielen jumeista. Näissä tilanteissa tunteiden hyväksyminen ja niihin liittyvien elämänhistorian hankaluuksien työstäminen saa masennuksen yleensä helpottamaan.

Masentuneen ajattelu on kovin negatiivista, ja negatiivisen ajattelun kehät ovat perin tyypillisiä masentuneen mielessä. Mieleen jäävät herkästi negatiiviset tapahtumat, kontaktit ja kokemukset. Myönteisiä asioita ja olotiloja esiintyy myös, mutta masentuneessa mielessä ne tahtovat jäädä helposti huomaamatta tai ne unohtuvat välittömästi, kun ne ovat ohi. Pienikin vastoinkäyminen voi laukaista toivottomuuden ja kelvottomuuden tunteet.

Masentuneen suhde itseen on monesti hyvin kriittinen; arvottomuuden ja tyytymättömyyden kokemukset luovat synkän varjon elämään. Häpeä onkin siten hyvin tavallinen kokemus masentuneella ihmisellä, usein se voi olla myös masennusta ylläpitävä ja vahvistava tekijä. Häpeä saa ihmisen kokemaan itsensä huonompana ja joukkoon kuulumattomana.

Mielessä pyörivät aika ajoin ajatukset kuolemasta ja sen helpottavuudesta. Masentuneena voi kokea, että on vain taakaksi muille ja sen takia olisi helpompi, jos kuolisi pois. Välillä ihminen kokee itsetuhoisia ajatuksia ja voi aktiivisesti tehdä suunnitelmia oman hengen riistämiseksi. Tästä syystä masentuneen läheisten ja ystävien on tärkeää ymmärtää, että ajatukset kuolemasta ja välillä jopa sen suunnittelukin kuuluvat osana masennukseen. Nämä ajatukset kertovat masentuneen pahasta olosta. Ajatukset kuolemasta voivat tuntua helpottavilta, kun olo on kovin toivoton. Onneksi elossa pysymisen tarve on niin syvä ja vahva, että yleensä masennuksessakin löytyy syitä pysytellä mukana ja antaa elämälle mahdollisuus. Kuolemaan liittyvistä ajatuksista puhuminen on lähes aina helpottava kokemus. On vapauttavaa tietää, ettei ole yksin toivottomuutensa kanssa ja että muutkin ovat näitä ajatelleet ja silti päässeet taas myöhemmin nauttimaan elämästään.

Fyysiset oireet

Masennus alentaa tavallisesti ihmisen toimintakykyä, eikä hän siksi selviä yhtä helposti niistä tehtävistä, joista hän suoriutuu hyvin silloin, kun ei ole masentunut. Aktiivisuus on vähäistä ja hidastunutta, toimeen tarttuminen on haastavaa, tarmokkuutta ja energisyyttä ei oikein löydy. Päätöksenteko voi olla vaikeaa, ja ahdistava tunne piinaa kehossa.

Masentuneella ihmisellä henkilökohtaiseen hyvinvointiin panostaminen usein vähentyy. Suihkussa käyminen saattaa tuntua isolta urakalta ja siksi se jää herkästi huomiseksi. Myös seksuaaliset halut ja seksistä nauttiminen heikkenevät monilla masennuksen myötä. Useasti seksuaalisuuden muutokset liittyvät masennuksen lääkitykseen, mutta ne voivat olla myös osana masennusta.

On tavallista, että masennus aiheuttaa ruokahalun muutoksia. Toinen ei syö juuri lainkaan ja toinen suorastaan ahmii herkkuja. Monet huomaavat painon nousevan ja painonhallinta voi olla tuskallisen vaikeaa. Painonhallinnan vaikeudet voivat liittyä masennuslääkitykseen, mutta masennuksen myötä kehossa tapahtuvat aineenvaihdunnan muutokset vaikuttavat useilla siten, että kiloja kertyy herkästi ja niiden pudottaminen käy kovin hankalaksi.

Myös kehon rytmisyyden häiriintyminen on yksi merkittävä biologinen tekijä masennuksessa. Vuorokausirytmi eli sirkadiaaninen rytmi määrittelee univalverytmiä ja jos rytmi viivästyy, on nukkumaanmeno vaikeaa ja aamulla kunnolla herääminen voi viedä pitkään. Myös masennukseen usein liittyvä aamuyön heräily on tavallisesti merkki rytmin häiriintymisestä. Lisäksi vuorokausirytmin häiriöt voivat vaikuttaa unen rakenteisiin ja aiheuttaa jopa unettomuutta. Lue lisää kehon vuorokausirytmin häiriöistä ja aikabiologisista hoidoista.

Lisäksi masentuneen toiminta voi olla tavalla tai toisella itsetuhoisaa. Tämä ilmenee esimerkiksi päihteiden käytön määrissä tai tavoissa. Ei ole myöskään tavatonta, että käyttäytyminen liikenteessä tai harrastuksissa muuttuu jollakin tavalla itseä uhkaavaksi. Tämä heijastelee pahaa oloa, toivottomuutta ja avuttomuutta – toiveena saattaa olla, että jospa tapahtuisi jokin onnettomuus; ”pääsisin vain pois tästä kaikesta”.

Masennuksen sosiaaliset oireet

Suhde toisiin ihmisiin on merkittävä osa elämää; suhteet toisiin ovat jo lähtökohtaisesti meidät luoneet ja muokanneet sellaisiksi kuin olemme. Siksi hyvän kontaktin puute toiseen ihmiseen yleensä vähintäänkin ruokkii masennusta. Usein myös ihmissuhteisiin liittyvät vaikeudet ovat masennuksen syynä.

Suhde toisiin lähes poikkeuksetta muuttuu ainakin jonkin verran silloin, kun on masentunut. Usein niiden ihmisten seura, joiden kanssa voi olla ”oma itsensä” on energisoivaa ja piristävää. Heidän kanssaan ei tarvitse esittää esimerkiksi jaksavaa ja iloista, jos se ei tunnu sillä hetkellä hyvältä. Silloin mieliala usein kevenee ja yrittämättäkin nousee hymy huulille. Taas heidän seurassansa, missä ”täytyy” pitää vahvasti jonkinlaista roolia yllä, saattaa olo tulla hyvin raskaaksi ja tyhjäksi.

Masentuneena ihminen tulee usein hyvin herkäksi toisten ihmisten negatiivisille sanoille ja eleille. Ne koetaan ja tulkitaan vahvasti ja ne saattavat jäädä oloon viipymään pitkäksikin aikaa. Jos kokemus itsestä on jo valmiiksi huono, tuottavat tällaiset negatiivisesti painottuneet kohtaamiset vain lisää itsekriittisyyttä, huonommuuden tunnetta ja kelpaamattomuuden kokemusta.

Jos itsekriittisyys ja häpeän sävyttämä olotila on vahvaa, voi ihminen alkaa masentuneena vältellä lähes kaikkia muita ihmisiä. Hänen on vaikea kokea toisten kanssa olemista hyvänä, koska hän pitää itseään koko ajan riittämättömänä tai vääränlaisena ollakseen kenellekään mukavaa seuraa.

Aiemmin hyvänä koetut sosiaaliset tilanteet tuntuvat kuormittavilta, puhelimeen vastaaminen voi olla ylivoimaisen raskasta ja yhteyden ottaminen toiseen ihmiseen vaatii ponnisteluja. Toisista ihmisistä tuleekin ikään kuin uhka. Siten sosiaalinen ahdistuskin on masennuksessa melko tavallista.

Kuitenkin toisten ihmisten välittävä ja avoin tuki on korvaamattoman tärkeää masennuksesta toivuttaessa. Tämän myötä myös mahdollinen negatiivinen suhde itseen voi alkaa muovautua myönteisempään suuntaan.

Masennus vaikuttaa usein myös parisuhteeseen

Läheinen kokee usein masentuneen ihmisen kanssa ollessaan masentuneen avuttomuuden ja toivottomuuden tarttuvan itseensä ja vastareaktiona voi olla voimakas yllyke ratkaista masentuneen ongelmat, jotta saisi tämän ”piristymään”. Voi olla vaikeaa pysähtyä vain olemaan hänen kanssaan ja jakamaan hänen maailmaansa, koska se voidaan kokea – ihan ymmärrettävästi – ankeana ja masentavana.

Ei ole tavatonta, että läheinen ehdottaa itse hyväksi kokemiaan tai jostakin kuulemiaan yksinkertaisia ratkaisuja – jokin lisäravinne, liikunta, aamulla aikaisemmin herääminen yms. Nämä on ehkä jo kokeiltu tai puhti ei nyt vain niihin riitä. Masennuksesta kärsivä saattaa jo tietää, että ne ovat kyllä hyviä asioita, mutta eivät pelkästään ratkaise hänen masennustaan. Hän voi loukkaantua ja kokea, ettei toinen ymmärrä häntä ja läheinen taas ihmetellä, miksen hänen hyvää tarkoittavia neuvojaan kuunnella.

Masennus ei ole tunne, vaan tahatonta puolustautumista liiallisia tunteita vastaan. Masentunut on säilönyt tunteitansa sisäänsä. Hänestä tuntuu, että kukaan ei voi ymmärtää häntä. Siitä huolimatta tunteiden ilmaisu todistettavasti helpottaa masennusta. Se on kuitenkin vaikeaa ja patoutuneiden tunteiden ilmaisu ei taatusti tunnu hyvältä lähipiirin ihmisistä. Masentunut on usein vihainen perheenjäsenilleen vaikeasti ymmärrettävistä syistä ja hän saattaa tuntea syyllisyyttä. Masentuneen on kuitenkin tärkeä kokea, että hänen tunneilmaisunsa eivät karkota ihmisiä hänen luotaan.

Masentuneen läheisen on olennaista muistaa, että masentuneen jokaiseen ahdistuksen ilmaisuun ei tarvitse reagoida tai yrittää keksiä ratkaisua. Masentuneen mielialoihin ei tarvitse myöskään lähteä mukaan. Sen sijaan merkittävää on muistaa kertoa toisen olevan tärkeä itselle, koska monesti masentunutta auttaa jo pelkästään tieto siitä, että joku todella välittää. Pysähdy kuuntelemaan, mitä läheiselle oikeasti kuuluu. Masentunutta ei myöskään tarvitse pelätä; hänen järkensä on tallella ja hänelle voi puhua, kuten kenelle tahansa.

Depressiota sairastavan kanssa eläminen voi olla perin rankkaa ja turhauttavaa. Koet tarvetta auttaa masennuksesta kärsivää, mutta kaikki mitä teet, näyttää vain pahentavan tilannetta. Masennus helpottaa, vaikka tilanne voi tällä hetkellä tuntua toivottamalta. On ensiarvoisen tärkeää, että sinä läheisenä muistat huolehtia omasta jaksamisestasi.

  • Kehosi tarvitsee säännöllisesti liikuntaa ja terveellistä ravintoa sekä riittävästi lepoa.
  • Säilytä elämäsi rytmit, sillä sinä et voi auttaa ketään, jos väsyt ja sinusta tulee osa ongelmaa.
  • Opi laittamaan rajat sille, mitä teet ja kuuntelet. Olet läheinen, mutta et terapeutti. Tue masentunutta kertomaan asioistaan ammattilaiselle.
  • Pidä taukoja. Sovi, että et tapaa masentunutta hetkeen, vaan joku toinen henkilö vierailee hänen luonaan.
  • Nauti elämästäsi ja sen tarjoamista iloista, sillä jos et onnistu pitämään omaa mielialaasi korkealla, et voi olla avuksi masentuneellekaan.
  • Arvosta toimintaasi masentuneen hyväksi. Erota se, mihin sinä voit vaikuttaa ja mihin et.
  • Kerro jollekin sopivalle ystävällesi tai terveydenhuollon työntekijälle tunteistasi ja ajatuksistasi, joita sinulla herää masentuneen kanssa.

Masennuksen oireet miehillä ja naisilla

Naisilla masennus on noin kaksi kertaa yleisempää kuin miehillä. Masennuksen tyypillisimmät oireet ovat kuinkin samoja sukupuolesta riippumatta; mieli on matala, voimakas väsymys, kyky tuntea mielihyvää katoaa.

Joissakin masennuksen oireissa on kuitenkin havaittavissa sukupuolieroja. Miehillä uni häiriintyy ja ruokahalu vähenee useammin kuin naisilla. Myös pakonomainen touhuaminen ja suorittaminen voi miehillä lisääntyä ikään kuin keinona purkaa tunteita ja huonoa oloa. Joku uppoutuu pelaamiseen ja toinen purkaa oloaan liikuntaharrastusten kautta ja jollekin suorittaminen tapahtuu työn kautta, jolloin työpäivät venyvät tavattoman pitkiksi. Lisäksi mies ilmaisee naista yleisemmin masennusta ärtyisyytenä ja aggressiona. Jos puolison pinna on jatkuvasti kireällä ja arjen pyörittäminen hankaloituu, on tärkeä havahtua ja pyrkiä havainnoimaan käytöksen juurisyytä.

Naisilla tavallisesti masennus voi näyttäytyä ruokahalun ja unen tarpeen lisääntymisenä. Myös vuodenaikaan liittyvää oireilua, kuten masennusta on naisilla miehiä useammin. Naiset myös ahdistuvat miehiä herkemmin, ja siksi naiset kokevat enemmän syyllisyyden ja arvottomuuden tunteita kuin miehet. Lisäksi naisilla esiintyy hormonitasojen muutoksia, jotka saattavat selittää naisten suurempaa riskiä sairastua masennukseen. Tällaisia hormonitasojen muutoksia ilmenee murrosiän, raskauden ja vaihdevuosien aikana sekä synnytyksen tai keskenmenon jälkeen.

Masennuksen diagnosointi / Miten masennus todetaan?

Masennuksen diagnosointi perustuu aina lääkärin tekemään haastatteluun. Haastattelun aikana lääkäri arvioi elämäntilannetta ja lopullinen diagnoosi perustuu haastattelussa todettuihin oireisiin. Oireiden lukumäärä ja vaikeusaste sekä niiden kesto ja ajallinen vallitsevuus vaikuttavat masennuksen toteamiseen. Masennustilassa ei ole yksinään kyse pelkästä alentuneesta mielialasta tai mielenkiinnosta, sillä varsinaisen masennustilan diagnosointi edellyttää myös muita samanaikaisia oireita.

Käytössä olevat testit

Masennuksen diagnosointiin voidaan käyttää apuna oirekyselyjä. Masennustestin tulos on suuntaa antava, mutta yksinään masennuksen diagnosointiin se ei ole riittävä tietolähde. Masennuksen diagnosointi perustuu aina lääkärin tekemään haastatteluun.

Beckin depressioasteikko BDI

Beckin depressioasteikko BDI on tarkoitettu henkilöille, jotka epäilevät olevansa masentuneita ja pohtivat, kannattaako heidän hakea apua. Yksinään BDI:n pistemäärän perusteella ei voida tehdä masennusdiagnoosia. Pistemäärä 0–12 on normaali, 13–18 viittaa lievään masennukseen ja 19–29 kohtalaiseen tai keskivaikeaan masennukseen sekä ≥ 30 vaikeaan masennukseen.

DEPS-testi

DEPS-depressioseula on tarkoitettu henkilöille, jotka pohtivat, kannattaako heidän keskustella lääkärin kanssa omasta voinnista. DEPS on Suomessa yleisesti käytetty mittari, mutta mikään depressioseulasta saatu yksittäinen tulos ei välttämättä merkitse, että ihminen kärsii masennuksesta. Diagnoosin tekemiseen tarvitaan aina lääkärin tutkimus.

DEPS-testissä masennusoireita arvioidaan viimeksi kuluneen kuukauden ajalta. DEPS-seulassa 9 pistettä tai enemmän saaneista noin kolmasosalla ja 12 pistettä tai enemmän saaneista lähes puolella on depressio.

Geriatrinen depressioasteikko (GDS)

Geriatrinen depressioasteikko (GDS) on kehitetty iäkkäiden henkilöiden masennuksen arviointia varten. GDS on itsearviointiasteikko, mutta toinen henkilö voi täyttää asteikon luettuaan ensin kysymykset ääneen ikääntyvälle. Masennusoireita arvioidaan viimeksi kuluneen viikon ajalta. Pistemäärä 0–10 on normaali, 11–20 viittaa lievään depressioon ja 21–30 keskivaikeaan tai vaikeaan depressioon.

Muiden ongelmien poissulkeminen

Masentuneisuus sekoitetaan usein muihin tiloihin ja ilman kunnollista tutkimusta syntyy herkästi virheellisiä diagnooseja. Esimerkiksi verikokeen avulla voidaan varmistaa, että oireiden taustalla ei ole jokin muu sairaus, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta tai anemia, jotka voidaan diagnosoida masennukseksi väärin perustein.

Lisäksi kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyvät masennusjaksot luullaan helposti tavanomaisiksi masennustiloiksi. Kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä muutokset mielialassa esiintyvät kohonneen mielialan jaksoina, masennusjaksoina ja näiden yhdistelminä. Jaksojen välillä voi olla oireeton jakso, mutta henkilö saattaa kärsiä lievemmistä masennusoireista. Siten on mahdollista, että henkilöllä ei tunnisteta kaksisuuntaiselle mielialahäiriölle ominaisia mielialojen vaihtelua, vaan ajatellaan oireiden perusteella kyseessä olevan masennuksesta. (Mieli ry)

Miten masennusta hoidetaan?

Jokaisen ihmisen masennus on uniikki ja siihen vaikuttavia tekijöitä on useita. Masennus on monisyinen, systeeminen pulma ja sellaisena sitä tulisi hoitaakin. Jokainen masennustila tulisi nähdä ainutlaatuisena ja kokonaisuuteen tulisi paneutua ennen kuin pohditaan tarpeenmukaista hoitoa.

Masennuksen hoidon tulisi kohdistua pulman moniin puoliin, koska muuten hoidon teho kärsii. Esimerkiksi jos hoidetaan vain henkilön kehoa, mutta huomiotta jää taustalla kytevä ihmissuhderiita voi masennuksen hoito olla hyödytöntä. Vastaavasti jos masennuksen hoidon ohessa ei auteta henkilöä muuttamaan elintapojaan voi toipuminen masennuksesta jäädä väliaikaiseksi.

Ruokavalio

Liian vähäinen tai yksipuolinen ravinto altistaa masennukselle. Toimiakseen hyvin hermostomme tarvitsee ravinnosta peräisin olevia aineksia hermosolujen ja välittäjäaineiden tuottamista varten. Ruokavaliosta tulisi saada riittävästi tyydyttämätöntä rasvaa, antioksidantteja, foolihappoa, B12-vitamiinia ja omega-3-rasvahappoja.

Luontaislääkkeet

  • Mäkikuismavalmisteilla on osoitettu olevan masennusta lievittävä vaikutus. Tutkimuksissa on ilmennyt, että mäkikuismavalmisteet ovat yhtä tehokkaita kuin käyttöön vakiintuneet masennuslääkkeet. Lisäksi mäkikuismavalmisteilla on vähemmän kielteisiä sivuvaikutuksia kuin vakiintuneilla masennuslääkkeillä.
  • Kurkumalla on osoitettu olevan masennustiloja lievittäviä vaikutuksia. Kurkuma saattaa myös tehostaa masennuslääkkeiden hoidollista vaikutusta. Kurkuma on hyvin siedetty mauste, jolla ei ole todettu merkittäviä sivuvaikutuksia.

Liikunta

Liikunta kehittää ja ylläpitää fyysistä, henkistä ja sosiaalista terveyttä sekä vähentää ennenaikaista kuolleisuutta. Liikunta nostaa mielialaa ja saa olon tuntumaan energisemmältä. Liikunta vähentää lihasjännityksiä, lisää verenkiertoa aivoissa ja vähentää stressihormoni kortisolin eritystä.

Liikunnan teholle depression hoidossa on löydetty monia toisiaan täydentäviä selityksiä. Serotoniiniteoriaa myötäillen on todettu, että liikunta nostaa mielihyvää tuottavien välittäjäaineiden pitoisuuksia aivoissa. Endorfiinihormonit paitsi tekevät iloiseksi, myös vähentävät kipuja. Lisäksi liikunta auttaa nukkumaan paremmin.

Aikabiologiset hoidot

Lyhyesti aikabiologisilla hoidoilla tarkoitetaan sitä, että kehomme ja mielemme rytmi on mennyt sekaisin ja tämä aiheuttaa esimerkiksi kaamosmasennusta, ahdistusta ja depressiota. Aikabiologisilla hoidoilla tämä rytmi pyritään palauttamaan takaisin. Lue lisää aikabiologisista hoidoista.

Terapia ja sosiaalinen tuki

Psykoterapia on teoriaan pohjautuva, vuorovaikutuksen keinoin tapahtuva hoitomuoto. Psykoterapiassa pyritään tutkimaan asiakkaan mielessä vaikuttavia tekijöitä ja tapahtumia, jotka ovat yhteydessä mielen haasteisiin. Nämä tekijät yleensä liittyvät ajatteluun ja tunteisiin sekä näiden yhteyksiin ja toimintatapoihin.

Psykoterapia perustuu paljolti puhumiseen mutta se on kuitenkin erilaista kuin esimerkiksi läheisen kanssa keskusteleminen. Erona on se, että psykoterapiassa tutkitaan mielen tapahtumia ja niiden vaikutuksia olotilaan erilaisten metodien ja tekniikoiden avulla.

Psykoterapia eroaa muista masennuksen hoitomuodoista siten, että moni potilas kokee sen avulla viisastuneensa tai kypsyneensä. Psykoterapiassa pyritään tukemaan ihmisen aktiivisuutta ja itsemääräämisen kokemusta elämässä. Tässä se eroaa esim. lääkehoidoista, joissa potilas on passiivinen vaikutuksia odottava kohde.

Kognitiivis-behavioraalinen terapia (CBT)

Kognitiivis-behavioraalinen terapia eli CBT:n ydin on mielen sisäisten prosessien, ajatusten ja tunteiden tarkastelu. Terapiassa opitaan tarttumaan välittömiin mieleen tuleviin kielteisiin ajatuksiin. Niitä kyseenalaistetaan tosiasioiden avulla ja muutetaan paremmin tilannetta vastaaviksi. Terapiassa muutetaan masentuneen välitöntä ajattelu suhteessa itseensä, muihin ja tulevaisuuteen. Lisäksi tarkastellaan ja muutetaan masennuksen taustalla olevia laaja-alaisia perusoletuksia. Depressiivinen ihminen vähättelee kaikkea sitä, mikä on hyvää hänen elämässään. Vastaavasti hän liioittelee kaikkea, mikä on huonosti. ”Jos X ei pidä minusta, niin ei kukaan pidä minusta.”.

IPT-terapia

Interpersonaalinen terapia eli IPT on kolmivaiheinen psykoterapiamenetelmä, joka on kehitetty erityisesti akuutin depression hoitoon. IPT ei etsi masennuksen ”perimmäistä” syytä, vaan menetelmässä tarkastellaan sosiaalisia tekijöitä, jotka laukaisevat masennuksen. IPT:ssä ei myöskään pyritä muuttamaan potilaan persoonallisuutta, joka on tavallista monissa muissa terapiamuodoissa.

Interpersonaalinen terapia kohdistuu nimensä mukaisesti ihmisten väliseen vuorovaikutukseen ns. ”ihmissuhdeterapia”. Masennuksen ja sitä edeltäneen ihmissuhdepulman yhteyden ymmärtäminen auttaa vaikeuksien ratkaisemisessa. Se myös lievittää masennusta. Henkilö paranee, kun hän oppii hallitsemaan omaa elämäänsä ja ratkaisemaan tunneperäisesti latautuneita ihmissuhdeongelmia.

Masennuksen hoidossa IPT:llä on monia etuja, kuten käytännönläheisyys ja verrattain lyhyt hoitoaika, tavallisesti 3–5 kuukautta sekä yhteen liitettävyys muihin hoitoihin, jotka täydentävät IPT:n vaikutusta.

Ratkaisukeskeinen psykoterapia näkee ihmisen kohtaamat ongelmat sosiaalisessa kontekstissa osana sosiaalista vuorovaikutusta. Asiakasta autetaan vaihtamaan näkökulmaa tilanteeseensa terapeuttisen keskustelun avulla. Ratkaisukeskeisen terapian pituus vaihtelee suuresti, mutta tavallisesti käyntikertoja on vähän.

Pitkät psykoterapiat voivat myös olla käyttökelpoisia depression hoidossa. Niissä myönteiset vaikutukset tulevat kuitenkin esiin hitaammin kuin lyhytterapioissa. Jos henkilöllä on masennuksen ohella runsaasti myös muita pulmia, pitkä terapia saattaa olla suositeltava vaihtoehto.

Vertaistuki on hyvä keino osana masennuksen hoitoa. Henkilöt, jotka ovat itse kokeneet masennuksen ovat usein suureksi avuksi toisille masentuneille. Masentuneiden ryhmäterapiassa yhdistyvät usein erinomaisella tavalla sekä vertaistuki että terapeuttinen työskentely. Yhteisten kokemusten jakaminen lisää keskinäistä ymmärrystä. Toisten selviytymistarinoiden kuuleminen on erityisen tärkeää yksinäisyyden hetkinä. Vertaistuen avulla ymmärretään paremmin tapahtunutta ja sitoudutaan nykyhetkeen. Lisäksi vertaistuki antaa toivoa tulevaa varten.

Ekspressiivinen kirjoittaminen on testattu menetelmä henkilökohtaisten kriisien, ahdistuneisuuden ja stressaavien tilanteiden ymmärtämiseen ja niistä selviytymiseen. Tiivistetysti kyse on omakohtaisesta, tunnepohjaisesta kirjoittamisesta, jossa muodolla, kieliopilla tai oikeinkirjoituksella ei ole merkitystä. Tarkoitus on ilmaista mielessä olevia asioita kirjoittamalla sekä sen myötä käsitellä omia ajatuksia ja tunteita. Ekspressiivisellä kirjoittamisella ei niinkään käsitellä sitä, mitä tapahtui, vaan sitä, millaisia tunteita tapahtunut tai tapahtumassa oleva asia herättää.

Masennuslääkkeet

Yleisimmin käytettyjä masennuslääkkeitä ovat SSRI-lääkkeet eli serotoniinin takaisinoton estäjät. Niiden rinnalle on tullut myös SNRI-lääkkeet eli serotoniinin ja noradrenaliinin takaisinoton estäjät. Lisäksi jo 1950-luvulla kehitettyjä trisykslisiä masennuslääkkeitä käytetään yhä varsin yleisesti.

Serotoniini osallistuu laajasti kehon eri säätelytoimintoihin. Serotoniinin avulla kehon sisäistä viestintää tapahtuu paljon ennen kaikkea suolistossa ja tuntoaistissa mutta myös keskushermostossa. SSRI-mielialalääkkeiden tarkoitus on yksinkertaisesti lievittää masennusta lisäämällä serotoniinin määrää kehossa hyvin korkeaksi. Keho kompensoi lääkkeen vaikutusta vähentämällä omaa serotoniinin tuotantoa ja serotoniinin vastaanottajia eli reseptoreita.

SSRI-lääkkeet ja niiden aiheuttama pysyvästi korkea serotoniinipitoisuus vaikuttaa kehossa laajasti muun muassa suoliston toimintaan ja nukkumiseen sekä tuntoaistiin. Tunnetuimpia SSRI-lääkkeiden haittavaikutuksia ovat pahoinvointi, vatsavaivat, huimaus, vapina, motorinen levottomuus, sydämentykytys, ahdistus, seksuaalisen toiminnan häiriöt, kouristukset ja itsemurha-alttius.

Kun SSRI-lääkkeiden käyttö lopetetaan, kehossa syntyy serotoniinin puute, koska serotoniinia ei olekaan kehossa ylen määrin. Serotoniinin puutetta ei ole havaittu ihmisillä ennen SSRI-lääkkeiden käytön aloittamista, vaan puute havaitaan ihmisillä, jotka ovat joskus käyttäneet SSRI-lääkkeitä.

SSRI-lääkkeiden lopettaminen aiheuttaa tavallisesti vieroitusoireita ja tarkkaan ei tiedetä, miksi osalla ne ovat voimakkaammat kuin toisilla ihmisillä. Vieroitusoireet eroavat masennuksesta nimenomaan siinä, että ne ovat hyvin fysiologisia. Ihminen kokee olonsa kauttaaltaan kivuliaaksi. Omien tunteiden hallitseminen on hankalaa, koska serotoniini on aiemmin pitänyt tunteet kurissa. Sähköiskut päässä ovat tyypillinen, mutta omituinen vieroitusoire. Samoin myös tuntoaisti voi käyttäytyä omituisesti, ikään kuin ei tunne olevansa tässä hetkessä ja keho ei tunnu omalta. Seksuaalisia häiriöitä ilmenee kaikilla, jotka käyttävät serotoniinia, koska serotoniini vaikuttaa tuntoaistiin. Monet odottavat seksuaalisuuden palautuvan mielialalääkkeiden käytön lopettamisen myötä, mutta osalla jää pysyväksi haitaksi seksuaalisen halun tai kyvyn menetys.

Lue lisää masennuslääkkeiden vaikutuksista kehossa.

Masennuksen itsehoito

Masennuksen itsehoidossa on olennaista pyrkiä pitämään kiinni normaaleista päivärutiineista ja mieluisista aktiviteeteista/harrastuksista sekä pyrkiä välttämään sosiaalista eristäytymistä. Toisten ihmisten apu on tärkeä, jotta masennuksen läpi voi elää.

Säännöllisen, peruskuntoa edistävän liikunnan on osoitettu olevan lääkehoidon ja psykoterapioiden veroinen keino ainakin lievempien depressioiden hoidossa. Siksi kaikenlainen mieleinen liikunta tai ulkoilu on masennuksen itsehoidossa hyvästä.

Riittävän unen ja levon merkitys on välttämätöntä sekä henkisen että fyysisen hyvinvoinnin kannalta. Pohdi, mitkä ovat sinulle mieluisia keinoja rentoutua ja pidä niistä kiinni.

Monipuolinen ruokavalio on kokonaisvaltaisen terveyden ja hyvinvoinnin kannalta tärkeää. Pyri syömään aterioita, jotka sisältävät paljon kuitua, kasviksia, hedelmiä ja marjoja sekä suosi vähärasvaisia proteiinilähteitä. Hyviä rasvanlähteitä ovat muun muassa pähkinät ja siemenet sekä rasvainen kala, kuten lohi.

Masennuksen ennaltaehkäisy

Masennuksen kehittymistä voi jossakin määrin ehkäistä mielenterveyttä edistävillä elämäntavoilla. Masennustilan ehkäisyssä auttavia tekijöitä ovat esimerkiksi hyvät suhteet läheisiin ja sosiaalinen tuki sekä terveelliset elintavat, kuten säännöllinen liikunta, monipuolinen ruokavalio, riittävä uni, päihteiden välttäminen tai niiden käytön lopettaminen.

Kuinka kauan masennuksesta kestää toipua

Masennuksesta toipuminen on yksilöllistä. Masentuneisuus voi olla hetkellinen kokemus, mikä helpottaa päivän tai muutaman päivän sisällä. Toisaalta joskus masennuksen väistyminen vie hyvinkin pitkään. Yleensä se on ymmärrettävä reaktio johonkin elämäntilanteeseen ja se voi kestää viikoista kuukausiin, joskus pidempäänkin.

Masennuksesta toipumista edistäviä asioita on monia. Varsinaisen hoidon ohella saattavat seuraavat asiat tukea toipumisessa:

Sosiaalinen tuki on masennuksessa merkittävä voimavara. Toisten ihmisten apu on tärkeä, jotta masennuksen läpi voi elää. Masentuneen ihmisen kohtaamisessa on hyvä muistaa, että jo vaikka pieni juttutuokio tai kahvilla käyminen voi suoda hänelle tärkeää ja luonnollista, elpymistä vahvistavaa tukea.

Liikunta nostaa mielihyvää tuottavien välittäjäaineiden pitoisuuksia avioissa ja lisää endorfiinien määrää veressä. Liikunta myös lisää verenkiertoa aivoissa ja vähentää lihasjännityksiä sekä ennen kaikkea se vähentää stressihormoni kortisolin erittymistä. Liikunta myös ehkäisee masennuksen uusiutumista.

Toiminnallisten keinojen avulla tukea toipumiseen. Kirjoittamalla voi jäsentää omia ajatuksia ja tunteita sekä kokemuksia. Esimerkiksi päiväkirjan pitäminen on tapa purkaa omaa olotilaa ja lisätä itseymmärrystä. Myös piirtäminen, maalaaminen, soittaminen ja musiikin kuuntelu voivat edistää omien tunteiden ja ajatusten ymmärrystä.

Kohti myönteistä ajattelua. Masentuneen mielessä negatiiset ja pessimistiset ajatukset ovat tyypillisiä. Mieleen jäävät herkästi negatiiviset tapahtumat, kontaktit ja kokemukset. Myönteisiä asioita ja olotiloja on kyllä myös, mutta masentuneessa mielessä ne tahtovat jäädä helposti huomaamatta tai ne unohtuvat saman tien, kun ne ovat ohi. Omaa mieltä voi kuitenkin harjoittaa kohti myönteisempää ajattelutapaa, ja myös omaa ajattelua on mahdollista hallita. Olennaista on havahtua silloin, kun mielessä kiertävät jatkuvasti negatiivisten ajatusten kehät ja elämä tuntuu kovin synkältä.

Varaa aika masennuksen hoitoon

Alla olevasta ajanvarauskalenterista voit helposti varata ajan Mielipalveluiden asiantuntijalta, joka on erikoistunut masennuksen hoitoon.

Uusille asiakkaille suosittelemme "Ensikartoitus"-palvelua. Ensikartoituksessa asiantuntijamme käy yhdessä sinun ja mahdollisesti läheistesi kanssa läpi tilannettasi sellaisena kuin se tällä hetkellä on. Ensikartoitus ei ole haastattelua ja testausta, vaan jo ensimmäisestä tapaamisesta lähtien alkaa aktiivinen työskentely toipumisesi eteen. Tutustu ensikartoitukseen tarkemmin tästä!


Varaa aika

Varaa aika

Tyhjennä valinnat

Lue lisää aiheesta

Kaamosmasennus
21.1.2022
Aku Kopakkala
Mieli maassa – masennuksen olemuksesta
9.2.2017
Anna-Kaisa Turpeinen
calendar-fullcrossmenu