Kirjoittaja: Niina Pussila, psykologi, lyhytterapeutti
Ahdistavien ajatusten vallatessa mielemme voimme kokea tarvetta vältellä näitä ajatuksia vaikkapa pitämällä itsemme jatkuvasti kiireisenä, mikä voi pitkään jatkuessaan olla uuvuttavaa. Olemme saattaneet saada läheiseltä neuvon, että ”älä ajattele niitä asioita”. Mutta voimmeko tahdon voimalla päättää olla ajattelematta jotain? Entä jos sen sijaan pysähtyisimme ahdistuksen tunteen äärelle ja yrittäisimme ymmärtää sen taustalla olevia tekijöitä?
Ahdistus on tunne, johon varmasti jokainen meistä on törmännyt elämänsä varrella. Ahdistusta voidaan kuvata, että se on kuten pelon tunne, mutta ilman selkeää kohdetta. Siedettävä ahdistus on normaali tunne, joka kuuluu elämään. Ahdistuksen tunteella, kuten muillakin tunteilla, on hyvin tärkeitä funktioita. Niiden avulla saamme tärkeää informaatiota ympäristöstämme, muista ihmisistä sekä itsestämme. Sellaista informaatiota, mitä emme näkisi pelkän rationaalisen ajattelun keinoin. Ahdistuksen avulla pystymme välttämään vaaratilanteita ja sen seurauksena virinneet fysiologiset reaktiot valmistavat elimistöä tarvittaessa toimimaan nopeasti. Ahdistus voi auttaa meitä huomaamaan elämässämme asioita, joita pitäisi mahdollisesti muuttaa. Voimme vaikkapa huomata tarpeen keventää työtahtia tai tehdä muutoksia arjen kuormitustekijöihin. Tällöin ahdistus toimii tavallaan meidän puolellamme ja voi arjen muutosten kautta johtaa parempaan hyvinvointiin.
Milloin ahdistuksen tunne saattaa toimia meitä vastaan? Milloin siihen olisi hyvä hakea apua? Näin voidaan ajatella tilanteessa, jossa ahdistus on voimakasta ja pitkäaikaista ja alkaa toimimaan jopa omaa elämää rajoittavasti tai sitä kapeuttaen. Ahdistuneisuus saattaa ilmetä ylimitoitettuna ja toistuvana huolena vaikkapa omasta tai läheisten terveydentilasta, tulevaisuudesta tai taloudellisesta tilanteesta. Huolen aiheet voivat vaihdella ja liittyä moniin eri asioihin. Puhutaan murehtimisesta, kun huoliajattelu on automaattista, toistuvaa, hallitsematonta ja ajoittain jopa pakonomaista. Murehtimisen avulla ihminen pyrkii mielessään ratkaisemaan jotain ongelmaa pyrkimyksenään lieventää ahdistusta. Kyseessä on kuitenkin usein jokin tilanne (kuten vaikkapa huoli läheisen joutumisesta onnettomuuteen), mitä emme pysty ratkaisemaan ajattelun keinoin ja murehtiminen johtaakin ahdistuneisuuden kasvamiseen. Ahdistuneisuus oireilee usein myös fyysisin tuntemuksin, kuten lihasjännityksinä, erilaisin kivuin (tyypillisimmin pää- ja vatsakivut), puristuksena rinnassa tai palan tunteena kurkussa. Joskus voi olla niin, että nämä fyysiset oireet saavat ihmisen epäilemään vakavaa sairautta tai ne vahvistavat jo olemassa olevaa huolta tällaisen sairauden mahdollisuudesta.
Usein on niin, että minkä tahansa psyykkisen oireen tai kokemuksen, kuten ahdistuksen, parempi ymmärrys voi vähentää sen aiheuttamaa kärsimystä. Ajatukset, tunteet, kehon tuntemukset ja toiminta ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Kokemamme tilanne tai tapahtuma saa kehossamme melko nopeasti aikaan autonomisen reaktion, mistä johtuen mm niska jäykistyy, silmät laajenevat tai vatsassa tuntuu puristavalta. Nämä koetaan tunteina, jonka jälkeen ajatukset tulevat mukaan. Lisäksi tapaamme reagoida vaikuttavat persoonallisuus, aiemmat kokemuksemme sekä uskomukset omasta itsestämme tai muista ihmisistä. Näin ollen sama elämäntapahtuma vaikuttaa meihin ihmisiin hyvin eri tavoin ja herättää erilaisia tunteita. Miten sitten päästä käsiksi näihin yksilöllisiin tekijöihin? Tehtävä ei olekaan aina helppo ja yksinkertainen. Voimme kokea hankalana oman toiminnan taustalla vaikuttavien ajatusten ja tunteiden tunnistamisen. Tällöin ammattilainen voi toimia peilinä ainulaatuiselle ja yksilölliselle kokemuksellesi sekä tukea itseymmärryksesi kehittymisessä. Sanotaan, että sanat purkavat tunteita.
Sen lisäksi, että ahdistus on itsessään tunne, voi sen taustalla olla muita tunteita. Näitä pinnan alla olevia tunteita voi olla vaikea tunnistaa tai ne voivat tuntua liian kipeiltä, jolloin pyrimme välttelemään niitä, mikä voi pitkittyessään johtaa ahdistuksen voimistumiseen. Taustalla voi olla vaikkapa surun, häpeän, riittämättömyyden, syyllisyyden tai arvottomuuden tunteita. Kun näihin tunteisiin ei saada yhteyttä tai ne eivät tule koetuiksi, ne voivat toimia ahdistusta ylläpitävinä tekijöinä. Meillä voi olla myös kokemus, ettemme ole muuta tehneetkään kuin yrittäneet selvittää mielessämme, mistä ahdistus johtuu. Olemme pyöritelleet näitä asioita jatkuvasti mielessä ilman, että saisimme vastausta. Joskus voikin olla vaikea erottaa, milloin on kysymys hyödyllisestä keinosta käsitellä tunteita ja milloin on kysymys murehtimisesta.
Toisinaan saatamme kokea, että elämä olisi yksinkertaisempaa, jos tunteita ei olisi olemassa. Usein on kuitenkin niin, että todellinen kärsimyksen aiheuttaja ei ole itse tunne, vaan se, että meillä ei ole keinoja tai työkaluja pärjätä tunteiden kanssa. Tunnetaidoilla tarkoitetaan kykyä tunnistaa, ilmaista ja säädellä omia tunteita. Tunnetaidot kehittyvät lapsuudessa, mutta mikä on lohdullista, niitä on mahdollista harjoitella läpi elämän ja tarvittaessa myös ammattilaisen tuella. Tunnetaidoilla on yhteys hyvään mielenterveyteen ja itsetuntemukseen. Jotta voimme ymmärtää muiden tunteita tai sietää niiden näkemistä muissa ihmisissä, meidän tulee ensin pystyä ymmärtämään ja hyväksymään omia tunteitamme. Tunnetaidot vaikuttavat luonnollisesti myös ihmissuhteisiimme. Tunteiden säätelyn avulla voimme vaikuttaa mm tunteen kestoon ja voimakkuuteen. Tämän säätelyn avulla voimme oppia sietämään ja rauhoittamaan epämukavia tunteita ja toisaalta vahvistaa myönteisiä tunteita. Erilaisia tunteita kohdatessa on hyvin tärkeää hyväksyä tunteet sellaisinaan kuin ne ovat. Usein pyrkimykset vältellä, torjua tai sivuuttaa tunteita, johtavat niiden voimistumiseen.
Haluaisitko sinä oppia paremmin ymmärtämään omaa itseäsi ja mielesi toimintaa tai saada apua psyykkiseen kärsimykseen? Asiantuntijan kanssa on mahdollista pysähtyä yhdessä tarkastelemaan ajatuksiasi, tunteitasi ja aiempia kokemuksiasi sekä pyrkiä luomaan uudenlaista ymmärrystä ja jäsennystä sinun ainukertaisesta tarinastasi. Varaa aika asiantuntijalle!
Kirjoittaja: Niina Pussila, psykologi, lyhytterapeutti
Niina tarjoaa sekä lyhyt- että pitkäkestoista keskusteluapua. Voit halutessasi varata ajan myös yksittäiselle käynnille. Aiempaa kokemusta hänellä on psykiatrian erikoissairaanhoidosta sekä työterveyshuollosta. Psykologina hän on myötätuntoinen ja lämmin. Hänelle on tärkeää, että koet hänen vastaanotollaan tulevasi kohdatuksi tasavertaisena ja ainutkertaisena yksilönä. Varaa tapaamisaika Niinalle hänen profiilistaan.
Mielipalvelut toimii Helsingissä, Tampereella, Turussa sekä etäyhteyksin ympäri Suomen. Klikkaa alta:
