”Haluttiin nyt katsoa vielä tämäkin kortti”. On hienoa ja tärkeää lähteä keskustelemaan keskinäisestä suhteesta. Aina on oikea hetki tulla paripsykoterapeutin vastaanotolle. Terapiakerran tai terapiaprosessin alkuvaiheessa lähdemme usein pariskunnan kanssa pohtimaan tavoitetta yhteiselle työskentelylle. Joskus tavoite on se, että opitaan kommunikoimaan entistä paremmin. Kommunikoinnin vahvistuminen ei aina säästä paria erotilanteelta, mutta voi auttaa paitsi parempaan vuorovaikutukseen, niin myös parempaan itsetuntemukseen ja aiempaa vahvempaan kykyyn kuunnella toista ja kommunikoida omista tarpeistaan ja toiveistaan.
Kommunikoinnin haasteet ovat usein syynä siihen, että pariskunnalle syntyy riitoja, joissa syytellään toista ja puretaan tunteita. Usein myös toisen riidan aikana ilmaisemien loukkauksien vuoksi koetaan, että toinen ei tahdo toiselle hyvää. Kommunikoinnin haasteet näkyvät myös hiljaisena vallankäyttönä, niin sanottuna ”mykkäkouluna”. Kommunikoinnin vaikeudet saavat aikaan solmuja, joiden aukaisemiseen pariterapia on hyvä keino.
Suhteen vahvistaminen, ja aiempaa paremmaksi tekeminen on paitsi tunneasia, myös tahdon asia. Omista tunteista vastuun ottaminen on välillä vaikeaa meille kaikille. Itseltäänkin piilossa voi olla toive siitä, että kumppani voisi ottaa vaikeat tunteet pois ja tehdä itsen onnelliseksi. Kumppanillamme ei kuitenkaan ole usein siihen mahdollisuutta. Hänellä on omat tunteensa säädeltävänään. Toiveemme tietysti on, että rakkaamme ei sano tai tee mitään sellaista, joka aiheuttaa itsellemme vaikeita tunteita, kuten surua, ärtymystä, pelkoa tai pettymystä. Jos hän kuitenkin aiheuttaa, meidän tulee voida kertoa miten hänen toimintansa tai sanomisensa vaikuttaa meihin. Se edellyttää riittävää turvallisuutta ja luottamusta suhteessa. Se myös edellyttää sitä, että osaamme pyytää, ja antaa anteeksi. Suhteen tärkeitä voimia ovat rakkaus ja empatia. Jos kumppanimme kertoo meidän loukanneen, on tärkeää eläytyä siihen, miltä hänestä tuntuu. Kuuntelu, empatia ja hyvä tahto ovat toimivia työkaluja.
Toisinaan oma vahva kiihtymys, ärtymys, pettymys tai vaikkapa menettämisen pelko saa sellaiset mittasuhteet, että keskustelu yltyy riidaksi tai latistuu vältteleväksi hiljaisuudeksi. Tällöin rakentavasta keskustelusta ei oikein tule mitään. Tunteiden tuuletus voi kyllä joskus olla paikallaan, mutta myös oma kiihtymys on hyvä tunnistaa. Mikä tai mitkä ovat sinun omat keinosi tunteiden hallitsemiseen, jotta voit palata toimivaan kommunikaatioon?
Joskus kumppanin samatahtisuus tai samankaltaisuus voi ilahduttaa ja antaa vahvaa yhteenkuulumisen tunnetta. Toisinaan myös koemme hänen erilaisuutensa myönteisenä ja elämää rikastuttavana asiana. Olemme kaikki kuitenkin yksilöitä ja meillä on joitakin samankaltaisuuksia ja joitakin eroavuuksia. Toisen yksilöllisyyttä on välillä kenties vaikea ymmärtää, mutta se on tärkeä hyväksyä. Parisuhde on kuitenkin säätämistä omien ja toisen tarpeiden välillä. Esimerkiksi, jos toinen on aamuvirkku ja toinen päinvastoin, iltavirkku, on tarpeen keskustella siitä, kuinka säädellään rytmiä siten, että aikaa jää myös keskinäiselle suhteelle. Kun keskinäistä rakkautta vaalitaan, ja kumpikin luottaa toisen hyvään tahtoon, on kommunikaatiokin helpompaa. Sen hyväksyminen, että toisen voi olla helpompaa sanoittaa ajatuksiaan ja tunteitaan, kuin toisen, on tärkeää.
Mitä kaikkia muita tapoja on kommunikoida, kuin sanat? Eleet, ilmeet, äänensävyt, teot. Nykyään voi kommunikoida myös vaikkapa viestien hymiöillä. Vaikka ilmaisun tapoja on monia, ei sanojen merkitystä voi vähätellä. Sanoilla voimme kertoa, miltä meistä tuntuu ja kysyä toiselta asioita. Sanojen käyttäminen vähentää tulkitsemisen tarvetta. On aina parempi kysyä aito kysymys, kuin tulkita toisen tarkoitusta, jota ei ole sanottu ääneen. Kun puoliso puhuu kireällä äänellä, saatamme tulkita, että hän on meille vihainen. Kuitenkin kysymys voi olla aivan muusta, vaikkapa hänen kokemastaan kiireestä. Oma tulkintamme saattaa johtaa vastareaktioon, ja suhtaudumme itse kumppaniimme ärtyneesti tai vetäytyvästi. Näin suhde voi etääntyä tai syntyä vastakkainasetteluja, jotka eivät ole kummallekaan puolisolle hyväksi.
Tärkeitä askeleita hyvän kommunikaation oppimisessa on tulkinnoista luopuminen. Etenkin, jos toisen arvosteluun liittää sanoja ”aina” tai ”taas”, niin on lähes ihme, jos toinen ottaa sanoman vastaan tyynenä ja muuttaa käytöstään. Parempaa kommunikaatiota on kuvata se, mitä toisen käytös tai tekeminen aiheuttaa itselle. Senkin jälkeen on hyvä miettiä, onko kyse omasta, vai toisen tunteista ja käytöksestä. Toisella voi olla syy tai motivaatio käyttäytyä tietyllä tavalla ja jos toinen siitä ahdistuu, on hyvä miettiä, pitäisikö ahdistuvan puolison löytää uusi asenne keskustelun alla olevaan aiheeseen, vai toisen muuttaa käytöstään. Asiat eivät aina ole yksinkertaisia. Keskustelu auttaa ottamaan molemmat huomioon ja ikään kuin synkronoimaan yhteistä arkea siten, että molemmilla on riittävän hyvä olla.
Vaikka aina on oikea aika pariterapialle, ei aina odotus suhteen jatkumisesta toteudu. Näin on varsinkin silloin, kun toinen tai molemmat ovat jo sisimmässään päättäneet erota ja suunnitelmat elämästä eron jälkeen ovat jo pitkällä. Tällöinkin on tärkeää keskustella siitä, mitä suhteen aikana on tapahtunut, mikä on ollut tärkeää ja voiko suhteesta oppia jotain. Voiko jossain vaiheessa olla jopa kiitollinen yhteisestä ajasta? On myös tärkeää luoda katse tulevaan ja miettiä miten suhdetta eron jälkeen halutaan kehittää ja ylläpitää vai halutaanko lainkaan. Tunteista puhuminen on usein hyvin keskeistä. Kriisit parisuhteessa ovat usein vahvojen tunteiden aikaa. Kun parisuhteessa on haasteita, on vaikeaa, tai lähes mahdotonta ajatella, että näillä vaikeilla tunteilla voi olla myös tärkeitä merkityksiä. Vaikeat tunteet antavat kuitenkin mahdollisuuden oppia itsestä ja toisesta jotain uutta ja arvokasta. Kun jälleen elämässä ja/tai parisuhteessa saavutetaan aiempaa tasapainoisempi vaihe, osataan sitä arvostaa ja tästä vaiheesta nauttia entistäkin enemmän.
Kommunikaation opettelu kannattaa. Samalla voi myös oppia tunnistamaan omia tunteitaan ja myös säätelemään niitä ja ennen kaikkea voi oppia säätelemään omaa reagoimistaan. Silloin yhteys pariskunnan kesken on mahdollista säilyttää aiempaa paremmin ja oppia myös yhdessä korjaamaan katkokset, jotka hyvässäkin keskinäisessä yhteydessä välillä syntyy. Samalla tulee muistaa vaalia keskinäistä läheisyyttä ja hellyyttä, sekä kaikkea sitä iloa ja hyvää, mitä juuri kyseiseen ihmissuhteeseen kuuluu. Hyvän ihmissuhteen eteen kannatta panostaa. Parisuhteen hoitaminen ei saa tuntua vain työltä vaan siitä on hyvä saada myös iloa ja voimaa. On hienoa saada pitää huolta omasta parisuhteestaan!
Kirjoittaja: Marja Laakso,
psykoterapeutti, pari- ja perheterapeutti,
toimintaterapeutti (Amk),
työnohjaaja (Story)
Jos sinä ja kumppanisi haluaisitte tutustua pariterapiaan (Parisuhdeterapia) paremmin ja varata tapaamisajan niin voitte lukea lisää tietoa täältä ja varata ajan halutessanne.
Mielipalvelut toimii Helsingissä, Tampereella, Turussa sekä etäyhteyksin ympäri Suomen. Klikkaa alta:
