Varaa aika
Ei yhtään osumaa.
Kirjoittaja: Milja Käpynen, Psykologi, IPC-ohjaaja, Psykoterapeuttiopiskelija [Varaa aika Miljalle hänen kalenteristaan]
Ahdistus on luonnollinen tunne ja kokemus. Kun koemme jonkin tilanteen tai asian uhkaavana tai epävarmana, tunnemme usein ahdistusta. Ahdistukseen liittyy kehollisia epämiellyttäväksi koettuja tuntemuksia ja oireita sekä usein myös murehtimista tai yliajattelua. Moni nuori kokee ahdistusta muun muassa liittyen opiskeluun, ihmissuhteisiin ja tulevaisuuteen. Ahdistus voi muuttua kuormittavaksi, mikäli se jatkuu pitkään, sitä koetaan useissa eri tilanteissa tai jos se on hyvin voimakasta.
Ahdistuneisuus on hyvin lähellä pelkoja ja jännitystä. Ne liittyvät hyvin usein yhteen. Pelko on reaktio enemmän hetkessä, tässä ja nyt koettuun vaaraan, kun ahdistuksen taas mielletään kohdistuvan usein epämääräisempään tulevaisuuteen tai uhkaan.
Ahdistuneisuushäiriöitä ovat mm. julkisten paikkojen pelko, sosiaalisten tilanteiden pelko, paniikkihäiriö ja yleistynyt ahdistuneisuushäiriö. Jännittämisellä viitataan usein virittymiseen ennen kisaa tai esiintymistä, mikä saattaa usein jopa auttaa meitä suoriutumaan tilanteesta paremmin, mutta liiallisena jännitys voi tuntua hyvinkin häiritsevältä ja toimia päinvastoin.
Ahdistuneisuus voi näkyä monilla eri tavoilla. Usein ahdistus koetaan hyvin vahvasti kehollisten tuntemusten kautta. Ahdistus voi tuntua mm. sydämen tykytyksenä, lihasjännityksenä, hengitysvaikeuksina, tärinänä, levottomuutena, univaikeuksina tai puristuksena rinnan päällä. Ahdistuneisuus mielessä näyttäytyy puolestaan erilaisina huoliajatuksina, murehtimisena ja yliajatteluna.
Ahdistunut mieli pyrkii varautumaan erilaisiin kauhuskenaarioihin ja pohtimaan erilaisia tapoja, joilla asiat voisivat mennä pieleen. Useinkaan murehtiminen ei johda ongelman ratkaisuun vaan mieli jää pyörittämään huoliajatuksia kehämäisesti ja keksii aina uusia huolia ja uhkia. Ahdistukseen liittyvä murehtiminen suuntautuu usein tulevaisuuteen ja sisältää erilaisia uhkakuvia, joilla asiat voivat mennä pieleen. Mieli täyttyy erilaisilla ”mitä jos" -ajatuksilla ja epäilyksillä. Usein myös esimerkiksi sosiaalisista tilanteita pelkäävä voi analysoida jälkikäteen esimerkiksi sitä, sanoiko kavereille jotakin loukkaavaa tai mitä muut hänestä ajattelevat.
Kehon tuntemukset ja ahdistavat ajatukset ja mielikuvat voivat alkaa tuntua niin epämiellyttäviltä, että alamme välttelemään ahdistusta aiheuttavia tilanteita ja asioita, vaikka ne olisivat oikeasti meille tärkeitä. Ahdistuneena on vaikeampi olla läsnä hetkessä ja usein yliarvioimme kielteisinä koettujen tunteiden voimakkuuden ja todennäköisyyden.
Nuoruudessa elämään liittyy paljon uutta, muutoksia ja paineita: lapsuuden perheestä eriytyminen, opiskelu, työelämän alku, kehon muutokset, ihmissuhteet ja oman suunnan ja identiteetin etsiminen. Vapaus lisääntyy ja sitä myötä myös koettu vastuu. Nuoruus on isojen päätösten aikaa. Myös sosiaalinen media voi luoda paineita ja ahdistuneisuutta, josta voi olla hankala saada kiinni.
Nuoruudessa oma ajattelu, sosiaaliset suhteet ja keho ovat jatkuvassa muutoksessa. Omasta pärjäämisestä voi olla kova huoli ja voi olla vaikea rauhoittua. Nuori on usein uuden edessä, ja tämä voi tuntua hyvin epävarmalta. Luottamusta omaan selviytymiseen muuttuvassa elämäntilanteessa ja maailmassa ei ole vielä välttämättä kertynyt samalla tavalla kuin myöhemmissä elämänvaiheissa, joissa kokemusta ja harjoitusta on kertynyt jo enemmän.
Ahdistuksen helpottamiseen löytyy monenlaisia keinoja. Arjen peruspilareilla on suuri merkitys: uni, liikunta, ruokailu ja rauhoittumisen hetket tukevat mieltä. Näihin on hyvä panostaa, vaikka se ei aina olekaan niin yksinkertaista ja helppoa. Moni voi löytää helpotusta kehollisista keinoista kuten erilaisista rentoutumis- ja hengitysharjoituksista. Ahdistuksesta puhuminen läheisten kanssa voi auttaa, vaikka se voikin tuntua haastavalta. Huolia voi kirjoittaa ylös, jolloin niihin voi saada hieman etäisyyttä. Pyrkimällä menemään kohti itselle tärkeitä asioita vaikka ne ahdistaisivat tai jännittäisivät voi myös helpottaa ahdistuksen otetta omasta elämästä, ja voit huomata, ettei uhka ollutkaan todellinen ja pärjäät vaikka pelotti. Ahdistuneena voi pyrkiä myös tuomaan huomion nykyhetkeen, esimerkiksi kiinnittämällä huomion johonkin ääneen, tuoksuun tai esineeseen, ja kuvailemalla sitä. On täysin mahdollista löytää itse keinoja, jotka toimivat ahdistuneisuuteen, mutta muista, ettei kyse ole vain ”tahdon voimasta”. Ahdistuksen kanssa ei tarvitse pärjätä yksin.
On normaalia, että välillä ahdistaa. Pieni jännitys voi jopa auttaa suoriutumissa ja aidosti vaarallisten asioiden pelkääminen on hyödyllistä. Herkästi alamme kuitenkin ahdistumaan ja pelkäämään asioita, jotka eivät ole oikeasti vaarallisia tai uhkaavia ja liiallinen ahdistus alkaa kaventamaan elämäämme. Voimakas jatkuva ahdistuneisuus voi estää sinua olemasta läsnä tilanteissa, joissa haluaisit olla läsnä. Ahdistus ja pelot voivat myös estää sinua tekemästä sinulle tärkeitä asioita tai menemästä paikkoihin, joihin haluaisit mennä. Jos huomaat olosi olevan jatkuvasti jännittynyt ja ahdistunut, voi olla hyvä pysähtyä pohtimaan, mistä voisit saada apua.
Mikäli ahdistus vaikeuttaa elämääsi tai arkeasi, ihmissuhteitasi tai aiheuttaa sinulle kärsimystä. ei sen kanssa kannata jäädä yksin. Ahdistuksen ja sen aiheuttamien vaikeuksien kanssa on mahdollista oppia elämään kevyemmin. Ahdistuksen hoitoon ja hallintaan on useita erilaisia hoitomenetelmiä ja keinoja, joista sinulle voi olla apua ammattilaisen kanssa turvallisessa yhteistyössä työskenneltäessä.
Työskentelen psykologina ja kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan erikoistuvana terapeuttiopiskelijana Tampereella Mielipalveluilla. Vastaanotollani tutkimme yhdessä ahdistuksen ja pelkojen taustaa ja vaikutuksia, niitä ylläpitäviä tekijöitä ja etsimme ja testaamme käytännönkeinoja niiden lievittämiseen.
Hoito suunnitellaan sinun tarpeistasi ja mahdollisuuksistasi käsin. Voit tulla juuri sellaisena kuin olet 🙂
Kirjoittaja: Milja Käpynen, Psykologi, IPC-ohjaaja, Psykoterapeuttiopiskelija [Varaa aika Miljalle hänen kalenteristaan]
"Olen psykologi, IPC-ohjaaja ja minulla on kokemusta lasten, nuorten, perheiden ja nuorten aikuisten parista työskentelemisestä. HOT (Hyväksymis- ja omistautumisterapia), positiivinen psykologia, ratkaisukeskeisyys ja kognitiivinen psykologia ovat minulle ominaisia lähtökohtia työskentelylle. Työskentelyn tapaa, tavoitteita ja aikaa räätälöidään sinun tarpeistasi ja resursseistasi käsin. Opiskelen Kognitiivisen käyttäytymisterapian lasten ja nuorten psykoterapeuttikoulutusohjelmassa, jonka tiimoilta etsin koulutuspsykoterapiaan asiakkaita. Otan vastaan sekä lapsia, nuoria että aikuisia."
Mielipalvelut toimii Helsingissä, Tampereella, Turussa, Vantaalla sekä etäyhteyksin ympäri Suomen. Klikkaa alta:
Kurssin seitsemässä osassa käymme läpi sitä miten ja miksi masennus syntyy, miten se meissä ja meihin vaikuttaa, sekä, toki ennen kaikkea, miten voimme ennaltaehkäistä ja helpottaa masentunutta mieltä.
