Kirjoittaja: Marja Laakso, Pari- ja Perhepsykoterapeutti (KELA), Toimintaterapeutti, Kliininen hypnoterapia, peruskurssi ja vuoden kestävä täydennyskoulutus (Tieteellinen hypnoosi ry)
Hypnoosilla on mystinen kaiku monen asiaan perehtymättömän mielessä. Hypnoosia psykoterapian osana toteuttava terapeutti saakin joskus pyyntöjä, joihin ei aina voi vastata suoralta kädeltä, että ”Selvä, aloitetaan…sulje silmäsi ja kuuntele ääntäni”. Esimerkiksi toivotaan hypnotisointia jonkin muiston unohtamiseen. Hypnoosissa kyllä voi työstää jotain vaikeaa muistoa, esimerkiksi tuoden rinnalle mielikuvan selviytymisestä tai liittäen muistoon jonkin realistisen elementin, jonka avulla muiston kanssa voi elää aiempaa helpommin. Useimpia asioita, joita terapiassa käsitellään, voidaan käsitellä myös hypnoosissa.
Hypnoosi psykoterapiassa on alusta loppuun yhteistyötä asiakkaan ja terapeutin välillä. Asiakkaan tilannetta käydään yhdessä läpi, samoin mietitään se, mihin olisi kyseisessä vaiheessa terapiaa ehkä hyödyllistä vaikuttaa hypnoosin avulla. Terapeutti tiedustelee tarkoin asiakkaan mielikuvia rentoutumisesta, miellyttäviksi koetuista aistiärsykkeistä ja olotiloista. Jokainen kokee erilaiset mielikuvat hyvin yksilöllisesti. Yhdelle ajatus aavan veden äärellä olemisesta voi olla rentouttavaa, toiselle kiihdyttävää ja kutsuvaa ja kolmannelle pelottavaa. Kokemukset, uskomukset ja ajatukset itsestä, joihin halutaan hypnoosilla vaikuttaa, selvitellään. Samalla terapeutti pohtii sopivia suggestioita ja tarkentaa asiakkaaltaan yksityiskohtaisesti mihin ja miten kannattaa toimia, jotta hypnoosi voi todella häntä auttaa, eikä toimi ei-toivottuun suuntaan. Terapeutti voi tuottaa suggestioita luovastikin, mutta ne ovat aina sovitun suuntaisia ja aiemman keskustelun huomioon ottavia. Psykoterapiassa hypnoosin avulla edetään terapialle asetettuja tavoitteita kohti eli sen käyttö on väline eikä itse tarkoitus.
Mitä hypnoosi sitten oikein on? Tähän ei ole tieteellä selkeää vastausta. Hypnoosi on muuntunut tajunnantila, yleensä rentoutuneempi, mutta jollain tavalla keskittyneempi. Useimmat kykenevät hypnoosin aikana vastaamaan hypnoosia käyttävän terapeutin kysymyksiin ja olemaan muutenkin vuorovaikutuksessa terapeutin kanssa. Jotkut kokevat kysymyksiin vastaamisen vaikeana tai työläänä ja siksi usein sovitaan kehollisista merkkejä ”kyllä”, ”ei” ja ”en tiedä” vastauksista. Moni kuvaa hypnoosissa olon kokemusta saman kaltaiseksi, kuin meditoinnin yhteydessä koettu tila.
Hypnoosissa on tarkoitus valjastaa asiakkaan mielensisäisiä voimia siten, että hän saa työkaluja omien haasteiden käsittelyyn ja voimavarojen vahvistamiseen. Toisinaan asiakkaalle voidaan luoda oma harjoitus tai vahvistava sisäinen rituaali, joka auttaa häntä vaativan tilanteen tullen. Hypnoosissa ei ole oikeastaan mitään mystistä, ellei sitten mystisenä pidetä niitä ihmisen mielensisäisiä työkaluja, joita meillä on käytettävissä, kunhan ne vain tunnistetaan ja opitaan niitä käyttämään. Hypnoosi sopii useimmille asiakkaille, myös lapsille ja nuorille. Hypnoosia käyttävä terapeutti arvioi yhdessä asiakkaan kanssa, voisiko hypnoosissa työskentely auttaa juuri häntä. Psykoosisairaus tai muu vaikea mielenterveyden ongelma voi olla este hypnoosin käytölle, ainakin se vaatii tarkkaa harkintaa ja hypnoosin käytössä kokenutta terveysalan ammattilaista.
Hypnoosin käyttöön on erilaisia koulutuksia. Lääketieteen ja psykoterapian käyttöön koulutusta antaa Tieteellinen hypnoosi ry. Se on jo vuonna 1959 perustettu yhdistys, jonka tarkoituksena on antaa koulutusta terveydenhuollon ammattilaisille, kuten lääkäreille ja psykoterapeuteille. Tieteellinen hypnoosi ry edistää myös alan tutkimusta sekä osallistuu kansainväliseen toimintaan muiden maiden vastaavien organisaatioiden kanssa. On olemassa myös muuta, kuin lääketieteen piirissä olevaa hypnoosihoitoa. Silloin kun hypnoosihoitoa antaa muu, kuin Valviran hyväksymä terveydenhuollon ammattihenkilö, on vastuu asiakkaalla hoidosta viime kädessä asiakkaalla itsellään. Asiakas ei voi kääntyä potilasasiamiehen puoleen tai valittaa hoidosta esimerkiksi terveydenhuollon toimintayksikölle. Hypnoosia antava henkilö voi olla vastuullinen ja kokenut, mutta alalla on paljon toimijoita, joita mikään hoitotyötä kontrolloiva taho ei valvo. Lisäksi monelta hypnoterapiaa antavalta puuttuu hoitotyön koulutus. Siksi turvallisinta on, erityisesti kun on kyse mielen haasteita, luottaa psykologiin, psykoterapeuttiin tai lääkäriin, jolla on hypnoterapian opinnot. Myös hammaslääkäri saattaa käyttää hypnoosia esimerkiksi lievittämään pelkäävän potilaan pelkoa.
Hypnoosia voidaan käyttää monen ongelman hoitoon. Psykoterapeutti voi hoitaa esimerkiksi ahdistusta tai masennusta myös hypnoosin avulla. Hypnoosi sopii monelle asiakkaalle pelkotilojen, jännityksen ja kivun hoitoon. Tosin hypnoosi ei esimerkiksi poista kivun aiheuttajaa eli kipu vaatii yleensä muun, suoraan kivun aiheuttajan hoitamista, mutta toisinaan esimerkiksi kroonistunutta kipua voidaan hoitaa hypnoosilla. Traumojen hoitoon kouluttautuneet psykoterapeutit saattavat käyttää hypnoosia myös traumamuistojen hoitoon, jos ne aiheuttavat oireita nykyisyydessä. Moni on pystynyt lopettamaan tupakoinnin vain parin hypnoosihoitokerran jälkeen.
Hypnoosia on käytetty myös urheiluvalmennuksessa ja muussa psyykkisessä valmennuksessa. Esimerkiksi kilpailujännityksen lieventäminen, sopivan vireys- ja tunnetilan löytyminen kilpailu- ja harjoitustilanteessa sekä mielikuvat onnistuneesta suorituksesta voivat olla hypnoosityöskentelyn kohteita.
Jos hypnoosin kokeileminen johonkin pulmaan tai tavoitteeseen kiinnostaa, kannattaa ottaa yhteyttä hypnoosin käyttöön kouluttautuneeseen psykoterapeuttiin tai lääkäriin. Mahdollisuuteen hypnoosin käyttöön kannattaa suhtautua avoimesti, mutta on myös hyvä tiedostaa se, että aina hypnoosin käyttöön ei päädytä. Terapeutti arvioi hypnoosin käytön hyödyllisyyttä asiakkaalle ja myös sitä, onko hän juuri oikea terapeutti asiakkaalle tai juuri hänen pulmansa hoitoon. Esimerkiksi, on mahdollista, että asiakas hyötyisi hypnoosista, vaikka jonkun traumamuiston hoidossa, mutta psykoterapeutti kokee, että hänellä ei ole tarpeeksi kokemusta kyseisen tyyppisten traumojen hoidosta. Tällöin saattaa hän ohjatakin asiakkaan jollekin toiselle terapeutille.
Hypnoosista saatua hyötyä vahvistetaan, asiakkaasta ja hänen tavoitteestaan riippuen, myös arjessa tehtävillä harjoituksilla. Sitä sanotaan myös itsehypnoosiksi. Tällöin harjoitteet on ensin opittu terapeutin ohjauksessa. Toisinaan näissä voidaan käyttää asiakasta varten tehtyjä äänitteitä. Omatoimisesti tehdyistä harjoitteista voi olla hyötyä myöhemminkin, muissa elämäntilanteissa, joissa asiakas tarvitsee vahvaa oman mielensä säätelyä.
Kirjoittaja: Marja Laakso, Pari- ja Perhepsykoterapeutti (KELA), Toimintaterapeutti, Kliininen hypnoterapia, peruskurssi ja vuoden kestävä täydennyskoulutus (Tieteellinen hypnoosi ry)
"Olen pitkään työskennellyt perheiden ja eri-ikäisten asiakkaiden kanssa terveydenhoidossa, kasvatus- ja opetustoimessa, kuntoutusyksiköissä sekä itsenäisenä terapeuttina. Vanhemmuuden tukeminen ja lasten mielenterveyden, sekä kehityksen pulmat ovat minulle tulleet monipuolisesti tutuiksi vuosien ja vuosikymmentenkin aikana. Olen muun muassa perehtynyt laajasti neurokirjon haasteisiin, kuten autismikirjon sekä tarkkavaisuuden haasteisiin. Terapiassa on tärkeää luoda yhteistyösuhde, jossa kantavana voimana on luottamus, avoimuus ja myötäelävä ilmapiiri. Terapiassa, jossa on läsnä perhe tai pariskunta, pidän tärkeänä sitä, että jokaisen ääni pääsee esille omalla ainutlaatuisella tavallaan."
Mielipalvelut toimii Helsingissä, Tampereella, Turussa sekä etäyhteyksin ympäri Suomen. Klikkaa alta:
