Kirjoittaja: Milja Käpynen, psykologi, IPC-ohjaaja, lyhytterapeutti ja pariterapeutti
Tunteet ovat erottamaton osa inhimillistä elämää ja ne liittyvät kaikkeen, mikä meille on merkityksellistä. Pelko, viha, inho, ilo ja suru ovat perustunteita, joita löytyy kaikkialta maailmasta. Usein tunteita jaetaan kielteisiin ja myönteisiin sen mukaan, minkä sävyisen tunnekokemuksen ne aiheuttavat. Tunteet ovat automaattisia kehollisia reaktioita, jotka virittävät meissä toimintavalmiuksia. Tunteet ovat lyhytkestoisia, mutta niillä voi olla merkittäviä vaikutuksia kokemuksiimme ja toimintaamme. Tunteet vaikuttavat ajatteluun, tarkkaavuuteen, muistiin ja ongelmanratkaisuun. Tunteet ovat myös oleellinen osa ihmissuhteita ja motivaatiota. Tunne-elämänhaasteet liittyvät myös moniin mielenterveyden ongelmiin kuten ahdistuneisuushäiriöön ja masennukseen. Tunteet vaikuttavat myös urheilijan suorituskykyyn.
Tilanteet ja tapahtumat synnyttävät meissä ensisijaisia tunteita, jotka voivat johtaa toissijaisiin tunteisiin. Tunteet liittyvät usein fyysisiin perustarpeisiin, kuten myös psyykkisiin tarpeisiin kokea luottamusta, arvostusta, hyväksyntää ja turvallisuutta. Jos tarpeet eivät täyty, se voi aiheuttaa kielteisiä tunnekokemuksia. Joskus erityisesti kielteiset tunnekokemukset vaikeuttavat toimintaamme ja voimme jäädä niihin jumiin. Toisaalta taas kielteiset tunnekokemukset voivat saada meidät varmistamaan tarpeidemme täyttymisen ja auttavat meitä sopeutumaan tilanteeseen. Tarpeiden täyttyminen taas aiheuttaa myönteisiä tunnekokemuksia. Ei ole hyviä tai huonoja tunteita, vaan tunteet ovat kuin viestejä, jotka yrittävät kertoa meille jotain olennaista. Usein sen kääntöpuolella, mihin liittyy vaikeita tunteita, on jotain hyvin tärkeää ja mielekästä. Myönteiset tunnekokemukset lisäävät hyvinvointia ja auttavat usein suoriutumaan paremmin. Kuitenkaan kielteiset tunteet eivät automaattisesti heikennä psyykkistä tai fyysistä suorituskykyä vaan voivat vaikuttaa suorituskykyyn hyvin eri tavoin. Joskus esimerkiksi vihan tunne voi antaa suoritukseen vaadittavaa energiaa ja voimaa tai auttaa unohtamaan pelot. Sopivan tasoinen jännitys voi taas auttaa keskittymään oleelliseen ja virkistää kehoa ja mieltä.
Hyvinvoinnin ja suorituskyvyn vaalimiseen tarvitaan kykyä hyväksyä ja säädellä tunteita. Tunteiden säätely tarkoittaa kykyä muokata tai ylläpitää tunteita tarkoituksenmukaisesti. Ihmiset oppivat luonnostaan erilaisia keinoja säädellä tunteitaan, mutta tätä taitoa voi ja kannattaa myös tietoisesti harjoitella. Tunteisiin vaikuttaminen ja niiden säätely voi tapahtua monella tavalla. Tunteet, ajatukset, toiminta ja ympäristö vaikuttavat toisiinsa, ja yhtä muokkaamalla voi vaikuttaa toiseen. Ihmiset eroavat siinä, miten nopeasti ja voimakkaana tunteet viriävät, miten tunteet koetaan ja millaisia tulkintoja tunteet eri tilanteissa saavat. Omien tunteiden havainnointi, utelias suhtautuminen omiin tunteisiin ja niiden hyväksyvä havainnointi auttavat tunteiden säätelyssä alkuun. Joskus jo oman tunteen huomaaminen, hyväksyminen ja nimeäminen voi auttaa jäsentämään kokemusta ja avata uusia näkökulmia ja toimintavaihtoehtoja. Tunteen hyväksyminen ja toisaalta siihen etäisyyden ottaminen vaihtamalla näkökulmaa auttavat jo virinnen tunteen kanssa toimimisessa. Toisaalta omista tarpeista huolen pitäminen ja ennakointi auttavat vähentämään omaa tunne haavoittuvuutta, minkä avulla voi vähentää kielteisiä tunteita ja niiden voimakkuutta.
Tunteiden säätelyssä ja omaan optimaaliseen vireystilaan pääsemisessä voivat auttaa erilaiset mielikuvat, keholliset menetelmät, hengitysharjoitukset, ympäristön tuki, musiikki ja myönteinen itsepuhe. Tärkeää olisi aluksi tunnistaa se, minkälaisia tunteita itsellä on suoritustilanteissa ja minkälaisten tunteiden kokee auttavan omaa tekemistä. Urheilijat nimittäin eroavat siinä, minkälainen tunne ja vireystila optimoi suoritusta sen eri vaiheissa. Yksilölliset tekijät, kuten taitotaso, temperamentti, aiemmat kokemukset ja uskomukset, vaikuttavat siihen, miten tunteet vaikuttavat. Itsetuntemus onkin tunteiden säätelyssä avainasemassa.
Omia ja muiden tunteita voi oppia hyväksymään ja säätämään tarkoituksenmukaisesti, mikä mahdollistaa ja parhaimmillaan takaa laadukkaan suorituksen niin kilpailuissa kuin harjoituksissakin. Tunteiden säätelyä harjoittelemalla voi oppia vahvistamaan toimivia säätelykeinojaan ja toisaalta tunnistaa ja korvata ei niin toimivia keinoja. Tunteiden säätelyä opettelemalla voi oppia suoriutumaan hyvin vaikeista tunteista huolimatta ja toisaalta oppia valjastamaan tunteiden energisoiva voima oman suorituksen hyväksi. Toimiva tunteiden säätely tukee sekä mielen että kehon hyvinvointia, ja se voi tukea parempaa suoritusta niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä. Urheilupsykologiaan perehtynyt psykologi voi auttaa urheilijoita ja muita suorituskykyä haastavien alojen ammattilaisia tai harrastajia mielenterveyden ja suorituskyvyn haasteiden kanssa sekä auttaa parantamaan optimaalista suorituskykyä urheilussa tai liikunnassa. Tunteiden säätelyn haasteiden parissa työskentelemällä voit vahvistaa itsetuntemustasi, oppia ymmärtämään tunteiden ja suorituskyvyn yhteyksiä paremmin sekä löytää ja harjoitella itselle toimivia tunteiden säätelykeinoja. Työskentely näiden teemojen parissa on avuksi erityisesti kisajännityksen, pelkojen, loukkaantumisten tai suorituspaineiden kanssa kamppailtaessa.
Kirjoittaja: Milja Käpynen, psykologi, IPC-ohjaaja, lyhytterapeutti ja pariterapeutti
"Olen psykologi, IPC-ohjaaja ja minulla on kokemusta lasten, nuorten, perheiden ja nuorten aikuisten parista työskentelemisestä. HOT, positiivinen psykologia, ratkaisukeskeisyys ja kognitiivinen psykologia ovat minulle ominaisia lähtökohtia työskentelylle. Minulla on urheilupsykologian asiantuntemusta. Voin auttaa sinua erilaisten urheiluun ja suorituskykyyn liittyvien haasteiden (esimerkiksi suoritusjännityksen, syömisen ongelmien tai erilaisten pelkojen) kanssa."
Mielipalvelut toimii Helsingissä, Tampereella, Turussa sekä etäyhteyksin ympäri Suomen. Klikkaa alta:
