Kirjoittaja: Merja Rosenholm, ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti, psykofyysinen fysioterapeutti, työnohjaaja
Ratkaisukeskeinen terapeuttinen keskustelu on tasa-arvoista konsultaatiota, jossa asiakas ja auttaja istuvat yhdessä keskustelemassa asiakkaan ongelmasta tai hankalaksi koetusta tilanteesta. Ratkaisukeskeinen myönteinen ilmapiiri luodaan empaattisuudella, rohkaisemalla ja kiinnittämällä huomioita toiveikkuuteen, yhteistyöhön ja luovuuteen. Tavoitteena on, että terapeuttiset keskustelut ovat myönteisiä ja rakentavia.
Ratkaisukeskeisessä lyhytterapiassa ei olla kiinnostuneita, mitkä tekijät mahdollisesti ovat aiheuttaneet asiakkaan ongelmat. Jos asiakas saa vaikka paniikkikohtauksia, emme paneudu kaikkiin mahdollisiin syihin näiden kohtausten laukaisijana vaan keskitymme keinoihin elää kohtausten kanssa ja mahdollisesti harjoittelemme erilaisia tapoja hallita kohtauksia.
Pyrimme pois leimaavasta puheesta. Esimerkiksi, jos asiakas on menettänyt puolisonsa ja on siitä surullinen ja itkuinen, emme leimaa häntä heti masentuneeksi ja suosittele syömään masennuslääkkeitä. Tai jos nuori ei halua mennä kouluun, emme lähtökohtaisesti ajattele, että hän on laiska ja häiriintynyt vaan keskitymme luomaan toiveikkuutta hänen omilla ehdoillaan. Keskitymme voimavaroihin pikemmin kuin vikoihin tai puutteisiin. Luottamuksellisen suhteen luominen asiakkaaseen on olennaista kuten kaikissa terapiamuodoissa.
Ratkaisukeskeinen lyhytterapia mielletään usein virheellisesti sellaiseksi, että terapeutti olisi jokin ”tietäjä”, joka pikaisesti antaa neuvoja ja ratkaisuja ongelmaan kuin ongelmaan. Näinhän ei tietenkään ole. Asiakas on aina oman elämänsä paras asiantuntija. Terapeutin tehtävänä on kuunnella ja kuulla, mikä on asiakkaan tilanteessa tärkeää. Terapeutti pyrkii olemaan arvioimatta tai arvottamatta sitä, mitä asiakas sanoo. Terapeutti pyrkii välttämään liian varhaista omasta näkökulmasta nousevaa ongelman ratkaisua.
Terapeuttisessa keskustelussa pyrimme ongelmakeskeisyydestä voimavarakeskeisyyteen. Kaikilla ihmisillä on vaikeuksista huolimatta vahvuuksia, jotka voidaan valjastaa parantamaan heidän elämäänsä. Kaikkein synkimmissäkin tilanteissa ihmisissä ja ympäristöissä on voimavaroja.
Lyhytterapiassa käydään juuri sen verran kuin asiakas sitä tarvitsee. On mahdollista käydä vain kerran, jolloin puhutaan kertaterapiasta (single session tai walk-in terapia). Toisaalta terapia voidaan suunnitella vaikka 10-20 kertaa kestäväksi asiakkaan tilanteen mukaan.
Terapian aluksi sovitaan tavoitteesta/ muutostoiveesta. Tavoite asetetaan tarpeeksi pieneksi ja konkreettiseksi. Tavoite pyritään kuvaamaan jonkin uuden alkamiseksi. Se on visio siitä, millainen elämä olisi sitten kun asiakkaan ongelmat olisivat vähemmän vakavia.
Kirjoittaja: Merja Rosenholm, Ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti, psykofyysinen fysioterapeutti, työnohjaaja [Varaa aika Merjalle hänen kalenteristaan]
”Minulla on pitkä kokemus työssään uupuneiden ihmisten kuntouttamisesta. Asiakkainani on ollut mm. esimiehiä, lääkäreitä ja muita terveydenhuollon ammattilaisia. Olen työskennellyt yli kymmenen vuotta kouluttajana lähihoitajakoulutuksessa. Tässä työssä olen perehtynyt maahanmuuttajien kotoutumisen ja opiskelun haasteisiin. Useilla opiskelijoilla on ollut myös traumaperäisiä stressireaktioita. Olen soveltanut työssäni ratkaisukeskeisen oppilashuoltotyön menetelmiä ja saanut sillä hyviä tuloksia.”
Mielipalvelut toimii Helsingissä, Tampereella, Turussa sekä etäyhteyksin ympäri Suomen. Klikkaa alta:
