Kirjoittaja: Annu Nevala, psykologi, lyhytterapeutti
Seksuaalisuus on perinteisesti nähty niin henkilökohtaisena ja intiiminä asiana, että se on helposti sivuutettu erilaisissa terveydenhuollon ja mielenterveyden palveluissa. Seksuaalisuus on kuitenkin varsin luonnollinen ja oleellinen osa ihmisyyttämme ja terveyttämme. Olemme seksuaalisia olentoja vauvasta vanhuuteen asti. Mahdollisuutemme seksuaalisuuden kokemiseen ja ilmaisemiseen vaikuttavat merkittävästi hyvinvointiimme ja elämänlaatuumme.
Seksuaalisuuteen liittyvät sukupuoli ja sukupuoli-identiteetti, seksuaalinen suuntautuminen, erotiikka, mielihyvän kokeminen, intimiteetti ja lisääntyminen. Seksuaalinen kehitys alkaa jo vauvana ja turvallisimmassa tapauksessa etenee vaiheittain. Koska elämä ei koskaan mene kuin oppikirjassa, on varsin tavallista, että jokin vaihe jää välistä tai eteneminen meneekin jostain syystä nopeasti.
Suhde seksuaalisuuteen alkaa muodostua heti syntymän jälkeen. Pieni vauva muodostaa kuvaa kehostaan ja seksuaalisuudestaan saamansa kosketuksen, läheisyyden, lämmön ja turvan avulla. Näiden tarpeiden täyttyminen tuo hänelle mielihyvän tunteita oman kehonsa ja identiteettinsä suhteen.
Pienen lapsen luonnolliseen seksuaaliseen kehitykseen kuuluvat oman kehon tutkiskelu ja koskettelu. Lapsi hakee kehostaan erilaisia aistimuksia ja hyvänolon tunteita, eikä kosketukseen liity samanlaista seksualisointia kuin aikuisilla. Lapsi muodostaa käsitystä sukupuolesta läheisiltään saamiensa mallien mukaisesti.
Alakouluikäinen lapsi alkaa löytää ihastumisen kohteita ja tuntea ihastuksen tuomia väreitä kehossaan. Alkuun ihastuksen kohde saattaa olla joku kaukaisempi, kuten julkisuuden idoli. Myöhemmässä vaiheessa ihastus onkin lähipiiristä. Ihastukset ovat tärkeä vaihe sen tunnustelemisessa, että miltä ihastuminen kehossa ja mielessä tuntuu.
Jossain vaiheessa lapsi rohkenee kertoa ihastuksestaan toiselle ihmiselle. Tämä aiheuttaa kovaa painetta itsetunnolle erityisesti, jos vastaan tuleekin pettymyksiä ja torjutuksi tulemista. Mikäli ihastumisen kohde vastaa tunteisiin, alkaa toisen ihmisen lähellä olemisen opettelu. Alkuun saatetaan tunnustella sitä, miltä tuntuu olla käsi kädessä, ehkä halailla. Nuori harjoittelee läheisyyden kokemista ja sen aikaansaama mielihyvä voimistuu. Nuori voi alkaa tutkia omaan kehoonsa liittyvää mielihyvää enemmän ja tyydyttää itseään.
Kiintymystä ja suhdetta toiseen aletaan tutkia myös suudellen ja kosketellen enemmän. Olisi tärkeää, että nuori tunnistaisi omat rajansa ja uskaltaisi pitää niistä kiinni. Olisi arvokasta oppia nauttimaan kosketuksesta ilman paineita yhdyntään. Kun yhdynnät aloitetaan, opetellaan samalla omien ja toisen ihmisen kokemusten, tunteiden ja halujen tunnistamista ja huomioon ottamista. Samalla harjoitellaan omien ja toisen mieltymysten huomioon ottamista ja rajojen kunnioittamista.
Seksuaalisen hyvinvoinnin ja turvallisen seksuaalikehityksen kannalta olisi tärkeää, että kehityksen eri vaiheissa saisi edetä omaan tahtiinsa ja ympäristö tukisi kehitystä kunnioittavasti, mutta on yleistä, etteivät asiat suju niin. Seksuaalisen hyvinvoinnin kannalta voi olla vahingoittavaa, mikäli joutuu jättämään kehityksessään jonkin vaiheen väliin, joutuu etenemään turhan nopeasti tai mikäli tulee jossain vaiheessa tuomitsevasti, häpäisten tai väkivaltaisesti kohdelluksi. Sellaiset kokemukset ovat haavoja, joilla voi olla merkittäviäkin vaikutuksia aikuisiän ihmissuhteisiin, kokemuksiin läheisyydestä ja kykyyn nauttia kosketuksesta.
Seksuaaliterveydestä on puhuttu vasta muutaman vuosikymmenen ajan. Maailman terveysjärjestö WHO on määritellyt seksuaaliterveyden ”fyysiseksi, psyykkiseksi, emotionaaliseksi ja sosiaaliseksi hyvinvoinniksi suhteessa seksuaalisuuteen”. Näin ollen on lukemattomia asioita, jotka voivat vaikuttaa seksuaaliterveyteen. Erilaiset fyysiset tai mielenterveyden ongelmat ovat hyvin usein yhteydessä seksuaalisen hyvinvoinnin heikkenemiseen. Lisäksi monet elämäntilanteeseen liittyvät huolet, kuten stressi tai haasteet ihmissuhteissa heikentävät seksuaalista hyvinvointia.
Seksuaalista hyvinvointia vahvistaa, mikäli omaa seksuaalisuuttaan voi kokea ja ilmaista eri tavoin. Seksuaalisuus ilmentyy esimerkiksi omissa ajatuksissa ja fantasioissa, haluissa, käyttäytymisessä sekä eri ihmissuhteiden kautta. Seksuaalisuuden ilmaiseminen ei tarkoita vain parisuhteessa ilmenevää seksuaalisuutta eikä rajoitu pelkästään seksiin. Eri elämäntilanteissa ja ikävaiheissa seksuaalisuuden voi kokea hyvin eri tavoin ja tarpeet sen ilmaisemiseen voivat vaihdella paljonkin. On hyvä pohtia, millaiset ajankohtaiset asiat vaikuttavat omaan seksuaalisuuteen sitä heikentäen ja toisaalta, mitkä edistävät omaa seksuaaliterveyttä.
Seksuaalisuus nähdään niin perustavanlaatuisena ihmisoikeutena, että WHO on laatinut vuonna 2002 seksuaalioikeuksien julistuksen, joka perustuu YK:n ihmisoikeuksien julistukseen. Seksuaalioikeuksien mukaan ihmiset ovat seksuaalisesti tasavertaisia. Jokaisen olisikin hyvä tarkastella, täyttyvätkö seksuaalioikeudet omassa elämässä ja mikäli eivät täyty, mitä asialle voisi tehdä.
Mikäli jokin seksuaalisuuteen liittyvä asia mietityttää sinua, ota se rohkeasti puheeksi asiantuntijan kanssa. Muista, että terve ja hyvinvoiva seksuaalisuus on ihmisoikeutesi, läpi koko elämän.
Kirjoittaja: Annu Nevala, psykologi, lyhytterapeutti, seksuaalineuvojaopiskelija
Kirjoittaja on psykologi, joka opiskelee seksuaalineuvojaksi. Annuun voi tutustua paremmin hänen profiilissaan. Profiilin kautta pääset myös varaamaan tapaamisajan hänen kanssaan.
Lähteet:
Erja Korteniemi-Poikela ja Raisa Cacciatore, 1999, Seksuaalisuuden portaat, Opetushallitus.
Pirkko Brusila, Katja Kero, Juhana Piha, Marita Räisänen (toim.), 2020, Seksuaalilääketiede. Duodecim.
Mielipalvelut toimii Helsingissä, Tampereella, Turussa sekä etäyhteyksin ympäri Suomen. Klikkaa alta:
